Comments on: Oletko töissä labyrintissa? http://juhana.org/2010/03/oletko-toissa-labyrintissa/ Juhana Kokkonen's things Sun, 07 Aug 2011 14:30:59 +0000 hourly 1 http://wordpress.org/?v=3.0.1 By: juhana http://juhana.org/2010/03/oletko-toissa-labyrintissa/comment-page-1/#comment-239 juhana Wed, 10 Mar 2010 08:35:28 +0000 http://juhana.org/?p=951#comment-239 Hohoo, erittäin hyvä jatkokehitelmä Jussi (: Hohoo, erittäin hyvä jatkokehitelmä Jussi (:

]]> By: Jussi http://juhana.org/2010/03/oletko-toissa-labyrintissa/comment-page-1/#comment-238 Jussi Wed, 10 Mar 2010 07:53:35 +0000 http://juhana.org/?p=951#comment-238 Tuli mieleen tuosta labyrinttivertauksesta lautapeli <a href="http://www.puolenkuunpelit.com/kauppa/product_info.php?products_id=19321" rel="nofollow">Muuttuva labyrintti</a>, joka voisi toimia hyvänä vertauksena. Siinä pelaajien liikuttelemat kummitukset seikkailevat labyrintissä aarteita etsien. Juju on siinä, että siirtovuorollaan pelaaja voi pelinappulansa siirtämisen lisäksi muuttaa labyrinttia mahdollisuuksiensa mukaan. Kun pelin ideana on kerätä itselle mahdollisimman monta aarretta, kannattaa labyrinttiä muuttaa itselle edulliseksi ja hankalaksi muille, avata oma tie ja sulkea muut aarteiden ääreltä. Mutta jos pelaisikin eri tavoitteella: yritetään selvittää peli mahdollisimman vähillä siirtovuoroilla siten, että löydetyt aarteet ovat kaikkien yhteisiä. Mitä tapahtuu? - Peli nopeutuu yli puolella, kun tehdään aina yhteisen tavoitteen kannalta edullisin siirto. Peli voi tuntua tylsemmältä, mutta organisaation ja työyhteisön näkökulmasta toiminta on huomattavasti tehokkaampaa. Tuli mieleen tuosta labyrinttivertauksesta lautapeli Muuttuva labyrintti, joka voisi toimia hyvänä vertauksena. Siinä pelaajien liikuttelemat kummitukset seikkailevat labyrintissä aarteita etsien. Juju on siinä, että siirtovuorollaan pelaaja voi pelinappulansa siirtämisen lisäksi muuttaa labyrinttia mahdollisuuksiensa mukaan. Kun pelin ideana on kerätä itselle mahdollisimman monta aarretta, kannattaa labyrinttiä muuttaa itselle edulliseksi ja hankalaksi muille, avata oma tie ja sulkea muut aarteiden ääreltä. Mutta jos pelaisikin eri tavoitteella: yritetään selvittää peli mahdollisimman vähillä siirtovuoroilla siten, että löydetyt aarteet ovat kaikkien yhteisiä. Mitä tapahtuu? – Peli nopeutuu yli puolella, kun tehdään aina yhteisen tavoitteen kannalta edullisin siirto. Peli voi tuntua tylsemmältä, mutta organisaation ja työyhteisön näkökulmasta toiminta on huomattavasti tehokkaampaa.

]]> By: Milla Laasonen http://juhana.org/2010/03/oletko-toissa-labyrintissa/comment-page-1/#comment-236 Milla Laasonen Mon, 01 Mar 2010 13:02:18 +0000 http://juhana.org/?p=951#comment-236 Hyviä vertauksia, hienoa työtä Juhana. Omasta kokemuksestani toteaisin, että yksilötasolla, työntekijänä, suuren organisaation osastokohtaisissa labyrinteissa kulkeminen vasta mieltä avartava kokemus onkin. Kun osasto vaihtuu, labyrintin haasteellisuus, seinien korkeus, karkuun pyrkivien, piilottelevien tai jonossa takana tönivien kuulien määrä muuttuu. Samasta organisaatiosta on kuitenkin kyse. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, jos tilaisuus siihen on: piipahda naapuriosastolla, haarakonttorissa tai ylipäänsä jossain päin organisaatiotasi, jossa et ole ennen käynyt (tai et käy usein). Juttele aina ruokalan emännille, vahtimestareille, siivoojille -tai korkeakouluympäristössä, opiskelijoille, joita et tunne. Käy kysymässä pääjohtajan (tai ainakin hänen sihteerinsä) ovella, mitä kuuluu. Höpise niitä näitä hetken verran tai kysäise jotain ihan työhön liittyvää, helppoa asiaa. Saatat aistia äkkiseltään uudenlaisia viboja. Saatat kuulla epävirallisesti jotain mielenkiintoista -tai turhanpäiväistä. Yhtä kaikki, virität itsesi hiljaisen tiedon keruutaajuudelle. Organisaation eri toimijoiden kuunteleminen jos mikä kerryttää hiljaisen tiedon osaamistasi. En väitä että menetelmä olisi tieteellisesti perusteltu. Väitän, että se on kokeilemisen arvoista ja sitä myöten saatava tieto voi osoittautua pitkänkin prosessointijakson aikana ainakin itsellesi hyödylliseksi: opit tunnistamaan organisaation päätöksenteossa vallitsevia syy-seuraussuhteiden ketjuja, jotka pohjautuvat näkymättömiin valtasuhteisiin ja hiljaisen tiedon uloskirjoittamattomuuteen. Valitettavasti en voi antaa tästä täsmäesimerkkejä, "lähdesuojaan" vedoten. Hyviä vertauksia, hienoa työtä Juhana.

Omasta kokemuksestani toteaisin, että yksilötasolla, työntekijänä, suuren organisaation osastokohtaisissa labyrinteissa kulkeminen vasta mieltä avartava kokemus onkin.

Kun osasto vaihtuu, labyrintin haasteellisuus, seinien korkeus, karkuun pyrkivien, piilottelevien tai jonossa takana tönivien kuulien määrä muuttuu. Samasta organisaatiosta on kuitenkin kyse.

Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, jos tilaisuus siihen on: piipahda naapuriosastolla, haarakonttorissa tai ylipäänsä jossain päin organisaatiotasi, jossa et ole ennen käynyt (tai et käy usein).

Juttele aina ruokalan emännille, vahtimestareille, siivoojille -tai korkeakouluympäristössä, opiskelijoille, joita et tunne. Käy kysymässä pääjohtajan (tai ainakin hänen sihteerinsä) ovella, mitä kuuluu. Höpise niitä näitä hetken verran tai kysäise jotain ihan työhön liittyvää, helppoa asiaa.

Saatat aistia äkkiseltään uudenlaisia viboja. Saatat kuulla epävirallisesti jotain mielenkiintoista -tai turhanpäiväistä. Yhtä kaikki, virität itsesi hiljaisen tiedon keruutaajuudelle.

Organisaation eri toimijoiden kuunteleminen jos mikä kerryttää hiljaisen tiedon osaamistasi.

En väitä että menetelmä olisi tieteellisesti perusteltu. Väitän, että se on kokeilemisen arvoista ja sitä myöten saatava tieto voi osoittautua pitkänkin prosessointijakson aikana ainakin itsellesi hyödylliseksi: opit tunnistamaan organisaation päätöksenteossa vallitsevia syy-seuraussuhteiden ketjuja, jotka pohjautuvat näkymättömiin valtasuhteisiin ja hiljaisen tiedon uloskirjoittamattomuuteen.

Valitettavasti en voi antaa tästä täsmäesimerkkejä, “lähdesuojaan” vedoten.

]]>