Jos leikitään hetki, että reaktiivisen ja luovan ajattelun erottelu viittaisi johonkin todelliseen, on helppo nähdä, kuinka erilaiset ajattelumaastot ne muodostavat. Reaktiivisen ajattelun luoma maasto on päällekkäistä, lyhytjänteistä ja fragmentoitunutta, kun taas luovan ajattelun maasto on pääasiassa pitkää ja suoraa kuin pohjalainen pelto.
Vertaillaan maastoja toisiinsa. Reaktiivinen maasto perustuu nopeisiin impulsseihin ja välittömästi saatavan palkinnon tavoitteluun, kun taas luova maasto pohjautuu pitkäjänteisyyteen ja viivästetyn palkinnon tavoitteluun.
Oma kokemukseni on, että media- ja informaatioannosten kuluttaminen ajaa minut reaktiiviseen maastoon. Tässä staccatomaisessa maastossa on äärimmäisen vaikeaa olla pitkäjänteinen ja vakaa. Tuntuu siltä, että suurin osa meitä ohjaavista voimista vie meitä entistä lyhytjänteisempään reaktiiviseen maastoon. Lisähaastetta antaa vielä se, ettemme taida edes tunnistaa olevamme vaikeuksissa.
Voihan sitä noinkin ajatella. Minun ajattelussani luova ajattelu ja reaktiivinen ajattelu eivät ole toistensa vastakohtia tai toisiaan poissulkevia. Niitä voi tapahtua myös ajallisesti yhtä aikaa… Siis tarkoitan sitä, että monenlaisia ajatteluprosesseja voi olla käynnissä “yhtä aikaa”… Siis ei nyt samalla sekunnilla, mutta samassa ajanjaksossa elämänvaiheessa
Sitä itse säätelee omaa ajankäyttöään, miten paljon antaa aikaa nopeisiin reaktioihin erilaisiin asioihin, jotka ovat itselle tärkeitä, mielekkäitä tai muuten hyödyllisiä myös media kautta… Niin minä teen, 😉
Luovan ajattelun vastakohtana pidän rutinoitunutta ajattelua, jossa vallitsee pysähtyneisyys ja ei uudistumisen kyky / taito ja voihan se olla myös uudistumisen haluttomuus. Silloin Pyöritään ajattelussa saman boxin sisällä ja ei ole kykyä tai halua näkökulman vaihtamisen taitoon ja uudistumiseen ajattelussa. Se paikallaa pysyminen luo turvaa ja on joskus oikein tarpeellistakin… Riippuu elämäntilanteesta. Näin minä ajattelen ajattelumaastosta ja vain sillon tällöin pidän mediapaastoa mm. Golfatessa ja yhä useammin mm. iltaisin klo 18 jälkeen aina aamuun klo 8 asti. Oikeastaan opettelen parhaillaan sellaista itselle sopivaa online- offline läsnäolontaitoa, 🙂
Toki kyseessä on idealisoitu maastopari. Myös muunlaisia instrumentaalisia jaotteluita on mahdollista tehdä kuten tuo luova/rutinoitunut ajattelu.
Minun väittämäni oli/on, että reaktiivinen ajattelu voittaa luovan ajattelun (vrt. ainakin analogiana Kahnemanin impulsiivinen ja rationaalinen ajattelu). Tämän takia vastaan pullikoiminen vaatii ponnistelua.