<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>juhana.org &#187; markkinat</title>
	<atom:link href="http://juhana.org/tag/markkinat/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://juhana.org</link>
	<description>Juhana Kokkonen's things</description>
	<lastBuildDate>Fri, 21 Oct 2011 12:09:00 +0000</lastBuildDate>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=3.0.1</generator>
		<item>
		<title>Yhteistoiminnalliset yhteisöt, hierarkiat ja markkinat  – Kohti yhteistoiminnallista yhteisöä, osa 7</title>
		<link>http://juhana.org/2009/11/yhteistoiminnalliset-yhteisot-hierarkiat-ja-markkinat-%e2%80%93-kohti-yhteistoiminnallista-yhteisoa-osa-7/</link>
		<comments>http://juhana.org/2009/11/yhteistoiminnalliset-yhteisot-hierarkiat-ja-markkinat-%e2%80%93-kohti-yhteistoiminnallista-yhteisoa-osa-7/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 26 Nov 2009 06:44:50 +0000</pubDate>
		<dc:creator>juhana</dc:creator>
				<category><![CDATA[Uncategorized]]></category>
		<category><![CDATA[artikkeli]]></category>
		<category><![CDATA[hierarkia]]></category>
		<category><![CDATA[johtajuus]]></category>
		<category><![CDATA[kirja]]></category>
		<category><![CDATA[markkinat]]></category>
		<category><![CDATA[organisaatio]]></category>
		<category><![CDATA[työ]]></category>
		<category><![CDATA[työkulttuuri]]></category>
		<category><![CDATA[yhteisö]]></category>
		<category><![CDATA[yhteistoiminta]]></category>
		<category><![CDATA[yhteistyö]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://juhana.org/?p=923</guid>
		<description><![CDATA[]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<div class="tweetmeme_button" style="float: right; margin-left: 10px;">
			<a href="http://api.tweetmeme.com/share?url=http%3A%2F%2Fjuhana.org%2F2009%2F11%2Fyhteistoiminnalliset-yhteisot-hierarkiat-ja-markkinat-%25e2%2580%2593-kohti-yhteistoiminnallista-yhteisoa-osa-7%2F"><br />
				<img src="http://api.tweetmeme.com/imagebutton.gif?url=http%3A%2F%2Fjuhana.org%2F2009%2F11%2Fyhteistoiminnalliset-yhteisot-hierarkiat-ja-markkinat-%25e2%2580%2593-kohti-yhteistoiminnallista-yhteisoa-osa-7%2F&amp;source=juhana2&amp;style=normal" height="61" width="50" /><br />
			</a>
		</div>
<p><span style="color: #808080;">Tämä <em>Kohti yhteistoiminnallista yhteisöä</em> -kirjoitussarja on referaatti artikkelista <em>Towards Collaborative Community</em>, joka on miestäni äärimmäisen oivaltava ja historiallisesti perusteltu näkökulma organisoitumisen trendeihin tietointensiivisillä toimialoilla.</span></p>
<p><span style="color: #000000;">Adler, Paul S. &amp; Charles Heckscher (2006): Towards Collaborative Community. Teoksessa Adler, Paul S. &amp; Charles Heckscher (toim.): <em>The Firm as a Collaborative Community – Reconstructing Trust in the Knowledge Economy</em>. New York: Oxford.</span></p>
<p style="text-align: center;"><span style="color: #000000;">*****</span></p>
<p>Usein yhteistoiminnalliset yhteisöt nähdään vastakohtana hierarkkiselle rakenteelle. Tällaisesta näkökulmasta yhteistoiminta ja hierarkiat hylkivät toisiaan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Esimerkiksi tiedeyhteisö on aina toiminut (enemmän tai vähemmän) yhteistoiminnallisen yhteisön tavoin, mutta se on samalla myös hierarkkinen. Oppiarvot ja muut sertifikaatit luovat tiedeyhteisöön hierarkiaa ja esimerkiksi laajat tutkimushankkeet tai erikoistuneet tutkimuslaboratoriot toimivat usein vahvan johtajan ja tarkan statusjärjestyksen mukaan. Myös avoimen lähdekoodin projektit – esimerkiksi Linux ja Apache – ovat esimerkkejä yhteistoiminnallisista yhteisöistä, joita koordinoidaan ja johdetaan vahvan hierarkkisesti. (Mts. 59–60.)</p>
<p>Toisaalta hierarkia voi haitata yhteistoiminnallisen yhteisön syntyä. Osallistumiseen kannustavissa muutosprosesseissa on yleistä, että työntekijät alemmilla hierarkia-asteilla ovat hyvin varuillaan eivätkä halua ylittää totuttuja rajoja ja tapoja. He eivät ole myöskään halukkaita haastamaan omia johtajiaan, vaikka heitä siihen suoraan kannustettaisiin. (Mts. 60–61.)</p>
<p>Yhteisöllisyys ja auktoriteetti eivät ole toisiaan poissulkevia vaan ne täytyy voida niveltää toisiinsa. Traditionaalisen järjestelmän auktoriteetti oikeutettiin jonkin &#8220;ikuisen järjestyksen&#8221; avulla. Byrokraattisissa järjestelmissä auktoriteetti perusteltiin rationaalisuuden (välineellinen tehokkuus) ja siihen perustuvien lakien (rangaistukset ylemmiltä tahoilta) avulla. Yhteistoiminnallisessa järjestelmässä auktoriteetti oikeutetaan osallistumisen arvon avulla. Niin kauan kuin yhteisön jäsenet uskovat auktoriteetin hyötyihin, se sopii yhteistoiminnalliseen yhteisöön. Auktoriteetin käyttö muuttuu yhteensovittamattomaksi, jos sitä käytetään muuhun kuin yhteisen päämäärän saavuttamiseen ja erityisesti jos sitä käytetään sitä vastaan. Yhteistoiminnallisen johtajan tulee siis pystyä perustelemaan tekemänsä valinnat yhteisön työskentelyn ja tehokkuuden kautta. Yhteistoiminnallisessa yhteisössä johtamista tarvitaan erityisesti ennakointiin ja ongelmiin liittyvissä asioissa. Vertaistyöntekijät eivät usein kykene tai halua tehdä erottamista tai uudelleen sijoittamista koskevia päätöksiä. Myös vaikeat konfliktitilanteet vaativat jonkun tekemään vaikeita päätöksiä, jotka toimivat kaikkein parhaiten yhteiseksi eduksi. (Mts. 61–62.)</p>
<p style="text-align: right;">&#8230;<a href="http://juhana.org/2009/11/tyon-siksak-kehitys/">jatkuu vielä vähän</a>&#8230;</p>
 <p>Feel free to Flattr this post at <a href="http://flattr.com/" title="Flattr" target="_blank">flattr.com</a>, if you like it.</p> <p><a href="http://flattr.com/" title="Flattr" target="_blank"><img src="http://api.flattr.com/button/button-static-50x60.png" alt="Flattr this!"></a></p><script type="text/javascript">
var flattr_wp_ver = '0.8';
var flattr_uid = '9673';
var flattr_url = 'http://juhana.org/2009/11/yhteistoiminnalliset-yhteisot-hierarkiat-ja-markkinat-%e2%80%93-kohti-yhteistoiminnallista-yhteisoa-osa-7/';
var flattr_lng = 'fi_FI';
var flattr_cat = 'text';
var flattr_tag = 'artikkeli,hierarkia,johtajuus,kirja,markkinat,organisaatio,työ,työkulttuuri,yhteisö,yhteistoiminta,yhteistyö';
var flattr_btn = 'compact';
var flattr_tle = 'Yhteistoiminnalliset yhteisöt, hierarkiat ja markkinat  – Kohti yhteistoiminnallista yhteisöä, osa 7';
var flattr_dsc = 'Tämä Kohti yhteistoiminnallista yhteisöä -kirjoitussarja on referaatti artikkelista Towards Collaborative Community, joka on miestäni äärimmäisen oivaltava ja historiallisesti perusteltu näkökulma organisoitumisen trendeihin tietointensiivisillä toimialoilla.  Adler, Paul S. &amp; Charles Heckscher (2006): Towards Collaborative Community. Teoksessa Adler, Paul S. &amp; Charles Heckscher (toim.): The Firm as a Collaborative Community – Reconstructing Trust in the Knowledge Economy. New York: Oxford. *****  Usein yhteistoiminnalliset yhteisöt nähdään vastakohtana hierarkkiselle rakenteelle. Tällaisesta näkökulmasta yhteistoiminta ja hierarkiat hylkivät toisiaan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Esimerkiksi tiedeyhteisö on aina toiminut (enemmän tai vähemmän) yhteistoiminnallisen yhteisön tavoin, mutta se on samalla myös hierarkkinen. Oppiarvot ja muut sertifikaatit luovat tiedeyhteisöön hierarkiaa ja esimerkiksi laajat tutkimushankkeet tai erikoistuneet tutkimuslaboratori';
</script>
<script src="http://api.flattr.com/button/load.js" type="text/javascript"></script>]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://juhana.org/2009/11/yhteistoiminnalliset-yhteisot-hierarkiat-ja-markkinat-%e2%80%93-kohti-yhteistoiminnallista-yhteisoa-osa-7/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>1</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>

