Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen

Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen - Juhana Kokkonen / juhana.org

Organisaatiossa voi olla useita vapaita toimijoita. Heidän toimintansa voi kattaa suhteellisen tehokkaasti organisaation eri osat. Koska vapaiden toimijoiden synnyttämät parvet voivat olla myös osittain päällekäisiä, ne synnyttävät uusia tiedon ja toiminnan leviämisen väyliä parvien ja organisaation eri osien välillä.

Vapaa toimija voi toimia myös organisaation rajojen yli. Esimerkiksi temaattisissa parvissa on tarkoituksenmukaista olla toimijoita useista, mielellään kaikista, alan organisaatioista. Tätä toimintamallia edistää se, että toiminnan keskeisenä työvälineenä on holoptinen sosiaalinen media.

Vapaa toimija voi tehdä yhteistyötä muiden organisaatioiden vapaiden toimijoiden ja parvien kanssa. Myös kokonaiset parvet voivat nivoitua yhteen yli organisaatiorajojen, jolloin kehitystyötä ja toimivia ideoita voidaan lainata ja jatkokehittää nopeasti useissa eri organisaatioissa samanaikaisesti.

Organisaatio ja parvet -sarjassa käsittelen havaintoja, joita olen tehnyt väitöskirjatutkimukseni aikana. Olen tehnyt avoimen sosiaalisen median käyttöönottoprojektia työpaikallani Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien ja käytän tästä toiminnasta saatuja kokemuksia ja sisältöjä tutkimusmateriaalinani (kuvaus prosessista). Keskeisenä toimintavälineenä olen käyttänyt wikiä (Confluence), joka hankittiin Metropolian käyttöön keväällä 2008. Kirjoitan väitöskirjaani Avoin.org-wikissä.

Organisaatio ja parvet -sarja: Organisaation ja parvien ristiriita, Vapaa toimija, Vapaa toimija, sosiaalinen media ja holoptinen toiminta, Ristiriidasta hedelmälliseksi kasvualustaksi, Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet, Temaattiset parvet ja välimaastoparvet, Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely, Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen, Vapaan toimijan irrottautuminen, Vapaa toimija organisaatiossa.

Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely

Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely - Juhana Kokkonen / juhana.org

Vapaan toimijan käynnistämät kehitysprosessit elävät omaa elämäänsä, osa hiipuu heti alussa, osa saa aikaan muutoksia hetkellisesti ja osa kehittyy aktivisesti ja pitkäjänteisesti. Vapaa toimija voi käynnistää  huomattavasti enemmän ja huomattavan erilaisia prosesseja kuin perinteisessä organisaation kehittämistyössä. Koska vapaalla toimijalla ei ole ulkopuolelta määriteltyä fokusta tai tulosvastuuta, hän voi ottaa paremmin huomioon muiden toimijoiden erilaiset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet ja käynnistää näitä varten useita erillisiä parviprosesseja.

Myös useita samaan problematiikkaan liittyviä prosesseja voidaan kehittää rinnakkain. Parvissa voi olla samanaikaisesti useita solmuja, jotka kehittelevät omia ratkaisujaan. Näin parvessa tapahtuu haarautuvaa, evolutiivista kehitystyötä, jossa eri kehityshaarat voivat toimia itsenäisesti tai toisiltaan kehitysideoita lainaten. Kun käytännön kokemusta on kertynyt, voidaan parhaiden mallien käyttöä laajentaa. Toisaalta erilaisille ryhmille ja ihmisille voi sopia erilaiset toimintamallit ja näin myös useita “päällekkäisiä” toimintamalleja voidaan pitää aktiivisina.

Menestyksellisimmät kehitelmät voivat päätyä parvista osaksi “virallista” organisaatiota. On kuitenkin syytä huomata, että on myös olemassa kehitysprosesseja, joiden tavoitteena ei ole päästä osaksi virallista toimintaa vaan antaa esimerkiksi hengähdystaukoja henkilökunnalle tai luoda yhteistä harrastustoimintaa.

Organisaatio ja parvet -sarjassa käsittelen havaintoja, joita olen tehnyt väitöskirjatutkimukseni aikana. Olen tehnyt avoimen sosiaalisen median käyttöönottoprojektia työpaikallani Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien ja käytän tästä toiminnasta saatuja kokemuksia ja sisältöjä tutkimusmateriaalinani (kuvaus prosessista). Keskeisenä toimintavälineenä olen käyttänyt wikiä (Confluence), joka hankittiin Metropolian käyttöön keväällä 2008. Kirjoitan väitöskirjaani Avoin.org-wikissä.

Organisaatio ja parvet -sarja: Organisaation ja parvien ristiriita, Vapaa toimija, Vapaa toimija, sosiaalinen media ja holoptinen toiminta, Ristiriidasta hedelmälliseksi kasvualustaksi, Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet, Temaattiset parvet ja välimaastoparvet, Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely, Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen, Vapaan toimijan irrottautuminen, Vapaa toimija organisaatiossa.

Temaattiset parvet ja välimaastoparvet

Temaattiset parvet ja välimaastoparvet - Juhana Kokkonen / juhana.org

Parvia on kahta tyyppiä. Temaattinen parvi on saman alan tai kiinnostuksen kohteen jakavien ihmisten muodostama rypäs. Temaattiset parvet ovat usein maantieteellisesti hajautuneita ja ne helposti ylittävät organisaation sisäisiä ja niiden välisiä rajoja, koska erilaisten tematiikojen erityisasiantuntijoita voi olla vähän.

Välimaastoparvi on eri aloilla toimivien tai eri kiinnostuksen kohteiden omaavien ihmisten välille muodostuva rypäs. Välimaastoparvet voivat olla paikallisia tai maantieteellisesti hajautuneita. Keskeistä niissä on se, että eri alojen edustajat toimivat yhdessä ja kokevat saavansa yhteistyöstä ja toistensa seuraamisesta lisäarvoa. Välimaastoparvissa voi syntyä täysin uudentyyppisiä kokeiluja ja ideoita, koska kaikki voivat hyödyntää heille täysin uudentyyppisiä ajattelumalleja ja tietoja. (Ks. lisää välimaastoista Frans Johansson: The Medici Effect.)

Organisaatio ja parvet -sarjassa käsittelen havaintoja, joita olen tehnyt väitöskirjatutkimukseni aikana. Olen tehnyt avoimen sosiaalisen median käyttöönottoprojektia työpaikallani Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien ja käytän tästä toiminnasta saatuja kokemuksia ja sisältöjä tutkimusmateriaalinani (kuvaus prosessista). Keskeisenä toimintavälineenä olen käyttänyt wikiä (Confluence), joka hankittiin Metropolian käyttöön keväällä 2008. Kirjoitan väitöskirjaani Avoin.org-wikissä.

Organisaatio ja parvet -sarja: Organisaation ja parvien ristiriita, Vapaa toimija, Vapaa toimija, sosiaalinen media ja holoptinen toiminta, Ristiriidasta hedelmälliseksi kasvualustaksi, Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet, Temaattiset parvet ja välimaastoparvet, Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely, Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen, Vapaan toimijan irrottautuminen, Vapaa toimija organisaatiossa.

Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet

Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet - juhana.org

Vapaa toimija pyrkii sitomaan sopivaksi katsomiaan ihmisiä hetkellisiksi yhteistyösolmuiksi. Samalla vapaan toimijan kannattaa tukea näiden solmujen holoptisoitumista. Näin solmujen ympärille voi  muodostua sosiaalisen median ja solmun toimijoiden lähiympäristöjen avulla parvimaisia rakenteita. Osa solmun toimintaa seuraavasta parvimaisesta rakenteesta saattaa myös aktivoitua osaksi solmun toimintaa tai käynnistää uusia yhteistyösolmuja alkuperäisen parven lähimaastoon.

Jos vapaita toimijoita on organisaatiossa yksi 150 työntekijää kohden (ns. Dunbarin luvun perusteella) ja jos näistä vapaa toimija saa aktivoitua 14 henkilöä (ns. 1/9/90 -suhdeluvun perusteella), aktiivisten ihmisten lähipiiriin kuuluu 196 henkilöä, jotka saadaan aktivoitua seuraamaan löyhästi toimintaa (näistä osa saattaa toki olla samoja henkilöitä eli aktiivisten henkilöiden lähipiirit ovat osin päällekkäiset). Holoptinen toiminta mahdollistaa tämän lisäksi vielä poikkeukselliset ja yllättävät lisäjoukot parveen. Vapaan toimijan ja yhteistyösolmun sosiaalisen median käyttötaidot, tiedonlevittäminen ja toiminnan linkittäminen muissa sosiaalisen median palveluissa vaikuttavat keskeisesti siihen, kuinka laajaksi parvi kasvaa.

Kun solmun yhteistyö päättyy – joko siksi että päämäärä on saavutettu tai siksi että yhteistyö ei jostain syystä onnistunut – solmu aukeaa ja parvi sen ympärillä hajoaa. Yleensä osa yhteistyösidoksista ja parvimaisesta rakenteesta kuitenkin säilyy ja siirtyy esimerkiksi aktivoimaan uutta yhteistyösolmua. Joskus ei-aktiiviset parvet voivat olla pitkäänkin toimettomina, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ne kykenisi kiinnostavan solmun syntyessä aktivoitumaan ja rakentumaan uudelleen. Menestyksekäs yhteistyösolmu saattaa myös muuttua osaksi organisaation arkitoimintaa, jolloin sen funktio ja rooli organisaatiossa muuttuu vakaammaksi.

Organisaatio ja parvet -sarjassa käsittelen havaintoja, joita olen tehnyt väitöskirjatutkimukseni aikana. Olen tehnyt avoimen sosiaalisen median käyttöönottoprojektia työpaikallani Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien ja käytän tästä toiminnasta saatuja kokemuksia ja sisältöjä tutkimusmateriaalinani (kuvaus prosessista). Keskeisenä toimintavälineenä olen käyttänyt wikiä (Confluence), joka hankittiin Metropolian käyttöön keväällä 2008. Kirjoitan väitöskirjaani Avoin.org-wikissä.

Organisaatio ja parvet -sarja: Organisaation ja parvien ristiriita, Vapaa toimija, Vapaa toimija, sosiaalinen media ja holoptinen toiminta, Ristiriidasta hedelmälliseksi kasvualustaksi, Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet, Temaattiset parvet ja välimaastoparvet, Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely, Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen, Vapaan toimijan irrottautuminen, Vapaa toimija organisaatiossa.

Ristiriidasta hedelmälliseksi kasvualustaksi

Ristiriidasta hedelmälliseksi kasvualustaksi - juhana.org

Tunnistettu ongelma tai ristiriita on usein uuden innovaation tai keksinnön käynnistävä voima. Perinteisen organisaation ja parvien välisen kitkan tai ristiriitojen havaitseminen työyhteisössä voi käynnistää organisaation omien toimintamallien kyseenalaistamisen. Parvien toimintalogiikka, holoptinen toiminta ja sosiaalisen median välineet luovat uudet ennen näkemättömät raamit kyseenalaistamiselle. Tämä voi olla organisaation näkökulmasta arvokas prosessi.

Organisaatiossa toimivat vapaat toimijat käynnistävät yhteistoiminta- ja kehittelysolmuja omissa lähipiireissään. Vapaiden toimijoiden avulla organisaation ja parvien välinen ristiriita voidaan muuttaa hedelmälliseksi uusien ideoiden ja keksintöjen alustaksi. Parvitoiminnan kautta voidaan kyseenalaistaa muun muassa työn paikkasidonaisuus, organisaation edustama ihmiskuva, henkilökunnan työajanmäärittelyn periaatteet, työntekijöiden työn ja vapaa-ajan suhde ja työhyvinvointikysymykset. Erilaisiin kehittelyparviin mukaan tulevien toimijoiden vapaaehtoisuus tehostaa hedelmällisyyttä, koska he ovat omasta tahdostaan ja oman innostuksensa takia mukana.

Organisaatio ja parvet -sarjassa käsittelen havaintoja, joita olen tehnyt väitöskirjatutkimukseni aikana. Olen tehnyt avoimen sosiaalisen median käyttöönottoprojektia työpaikallani Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien ja käytän tästä toiminnasta saatuja kokemuksia ja sisältöjä tutkimusmateriaalinani (kuvaus prosessista). Keskeisenä toimintavälineenä olen käyttänyt wikiä (Confluence), joka hankittiin Metropolian käyttöön keväällä 2008. Kirjoitan väitöskirjaani Avoin.org-wikissä.

Organisaatio ja parvet -sarja: Organisaation ja parvien ristiriita, Vapaa toimija, Vapaa toimija, sosiaalinen media ja holoptinen toiminta, Ristiriidasta hedelmälliseksi kasvualustaksi, Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet, Temaattiset parvet ja välimaastoparvet, Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely, Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen, Vapaan toimijan irrottautuminen, Vapaa toimija organisaatiossa.

Vapaa toimija, sosiaalinen media ja holoptinen toiminta

Vapaa toimija, sosiaalinen media ja holoptinen toiminta - juhana.org

Sosiaalinen media tarjoaa erinomaiset toimintavälineet vapaalle toimijalle, jonka tarkoituksena on muodostaa uusia, toisistaan etäällä (henkisesti tai fyysisesti) työskenteleviä parvia. Parvimaisten rakenteiden synnyttämistä auttaa se, että toiminta on mahdollisimman holoptista. Holoptinen toiminta sosiaalisen median välineitä hyväksi käyttäen mahdollistaa toiminnan seuraamisen. Seuraaminen ei velvoita vielä mihinkään eikä sitä tarvitse tehdä, mikäli kiinnostusta itse asiaan ei löydy.

Passiivisesta ja löyhästä seuraamisesta syntyy siis parvimainen rakenne. Myöhemmin passiivinen seuraaja voi aktivoitua osallistuvaksi toimijaksi, jos kehittelyssä olevaan asiaan syntyy hänelle sopivia ja innostavia tehtäviä. Parvissa mahdollistuu reaktioherkän yhteistyön syntyminen, koska holoptinen toiminta näkyy heti kaikille seuraajille ja uusia nopeasti ideoituja työryhmiä voidaan synnyttää heti. Myös rajojenylitykset helpottuvat erilaisten toimialojen kesken tai organisaatiohierarkiasta johtuvien ryhmien välillä.

Sosiaalisen median käyttö antaa mahdollisuuden myös asynkroniseen toimintaan. Ihmiset voivat työskennellä eriaikaisesti omalla tempollaan. Sosiaalisen median jäljitettävyyden takia toimintaan voi tutustua takautuvasti ja ihminen voi ottaa parvesta syvällisesti selvää ennen kuin aktivoituu itse toimijaksi.

Vapaan toimijan tehtävänä on alussa mahdollistaa ydinjoukon aktivoituminen. Jos toiminta käynnistyy ja kasvaa, vapaa toimija voi siirtyä enemmän taka-alalle.

Organisaatio ja parvet -sarjassa käsittelen havaintoja, joita olen tehnyt väitöskirjatutkimukseni aikana. Olen tehnyt avoimen sosiaalisen median käyttöönottoprojektia työpaikallani Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien ja käytän tästä toiminnasta saatuja kokemuksia ja sisältöjä tutkimusmateriaalinani (kuvaus prosessista). Keskeisenä toimintavälineenä olen käyttänyt wikiä (Confluence), joka hankittiin Metropolian käyttöön keväällä 2008. Kirjoitan väitöskirjaani Avoin.org-wikissä.

Organisaatio ja parvet -sarja: Organisaation ja parvien ristiriita, Vapaa toimija, Vapaa toimija, sosiaalinen media ja holoptinen toiminta, Ristiriidasta hedelmälliseksi kasvualustaksi, Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet,Temaattiset parvet ja välimaastoparvet, Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely, Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen, Vapaan toimijan irrottautuminen, Vapaa toimija organisaatiossa.

Vapaa toimija

Vapaa toimija - juhana.org

Vapaa toimija on ihminen, joka työskentelee organisaatiossa ilman ennalta määriteltyjä velvoitteita. Hänen tarkoituksensa on luoda uusia ideoita ja kehittämisprosesseja yhdessä muun henkilökunnan kanssa. Vapaan toimijan työnkuvaan kuuluu väljästi muiden ihmisten auttaminen, kuunteleminen ja toiminnan ja sen kehittämisen ideoiminen ja tukeminen. Toisin kuin perinteisessä kehittämistoiminnassa vapaa toimija voi itse valita kenen kanssa toimii ja minkä asioiden kehittelyyn osallistuu. Vapaan toimijan omat mielenkiinnon kohteet, taidot ja kyky siirtyä uusille alueille määritteleekin paljon hänen toimikenttäänsä. Tämän vuoksi vapaan toimijan rekrytointiprosessiin pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Käytännössä vapaa toimija luo ympärilleen valitsemiinsa kehittämisprosesseihin positiivisesti suhtautuvien toimijoiden parven, jotka vievät yhdessä tärkeäksi katsomiaan asioita eteenpäin. Vapaan toimijan tehtävänä on synnyttää prosesseja, joten olisi hyvä, että myös muille työntekijöille olisi mahdollista saada työaikaa kehitystyöhön viimeistään siinä vaiheessa, kun asia on edennyt hedelmällisen kasvun vaiheeseen. Näin prosessien toteutuminen ei olisi yksin vapaan toimijan vastuulla, vaikka hän niihin aktiivisesti osallistuisikin.

Organisaatio ja parvet -sarjassa käsittelen havaintoja, joita olen tehnyt väitöskirjatutkimukseni aikana. Olen tehnyt avoimen sosiaalisen median käyttöönottoprojektia työpaikallani Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien ja käytän tästä toiminnasta saatuja kokemuksia ja sisältöjä tutkimusmateriaalinani (kuvaus prosessista). Keskeisenä toimintavälineenä olen käyttänyt wikiä (Confluence), joka hankittiin Metropolian käyttöön keväällä 2008. Kirjoitan väitöskirjaani Avoin.org-wikissä.

Organisaatio ja parvet -sarja: Organisaation ja parvien ristiriita, Vapaa toimija, Vapaa toimija, sosiaalinen media ja holoptinen toiminta, Ristiriidasta hedelmälliseksi kasvualustaksi, Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet, Temaattiset parvet ja välimaastoparvet, Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely, Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen, Vapaan toimijan irrottautuminen, Vapaa toimija organisaatiossa.

Organisaation ja parvien ristiriita

Organisaation ja pervien ristiriita - juhana.org

Perinteisen organisaation keskeinen haaste sosiaalisen median käyttöönotossa muodostuu organisaation oman hierarkkisen rakenteen ja sosiaalisen median parvimaisten rakenteiden yhteensovittamisesta. Perinteinen organisaatio perustuu pitkälti ennalta sovittuun hierarkiaan ja sitä noudattelevan vastuun ja vallan jakoon. Organisaation toiminta ja prosessit seuraavat pääsääntöisesti organisaation rakennetta. Sosiaalisen median parvimainen rakenne syntyy taas erilaisten jaettujen mielenkiinnon kohteiden, sosiaalisten suhteiden ja yllätävien rajojenylitysten kautta.

Parvimaisessa rakenteessa ei ole pysyvää tai ennalta sovittua hierarkiaa vaikka valtaa ja vastuuta voidaankin jakaa. Parvimaisissa rakenteissa osallistujien valta perustuu etupäässä aktiivisuuteen ja asiantuntijuuteen. Vallanajon ja toimintalogiikoiden erilaisuuden johdosta toiminta sosiaalisessa mediassa ajautuu helposti ristiriitaan perinteisen organisaation toimintamallin kanssa. Tämä yhteensovittamaton ristiriita on keskeinen haaste, mutta toisaalta mahdollisuus avoimen sosiaalisen median käyttöönotossa. Kuinka siis toimia parvimaisesti hierarkkisessa rakenteessa?

Organisaatio ja parvet -sarjassa käsittelen havaintoja, joita olen tehnyt väitöskirjatutkimukseni aikana. Olen tehnyt avoimen sosiaalisen median käyttöönottoprojektia työpaikallani Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien ja käytän tästä toiminnasta saatuja kokemuksia ja sisältöjä tutkimusmateriaalinani (kuvaus prosessista). Keskeisenä toimintavälineenä olen käyttänyt wikiä (Confluence), joka hankittiin Metropolian käyttöön keväällä 2008. Kirjoitan väitöskirjaani Avoin.org-wikissä.

Organisaatio ja parvet -sarja: Organisaation ja parvien ristiriita, Vapaa toimija, Vapaa toimija, sosiaalinen media ja holoptinen toiminta, Ristiriidasta hedelmälliseksi kasvualustaksi, Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet, Temaattiset parvet ja välimaastoparvet, Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely, Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen, Vapaan toimijan irrottautuminen, Vapaa toimija organisaatiossa.

Sozializing Mode, In-Between Mode & Zen Mode

sozializing_in-between_zen

Aiemmin kirjoittelin Robert Zajoncin sosiaalisista torakkakokeista toisaalla. Zajoncin tulos oli lyhykäisyydessään seuraava: vähäistä pähkäilyä vaativa toiminta (so. juokseminen käytävällä) onnistui  torakoilta nopeammin, kun kaverit (so. toiset torakat) olivat katsomassa. Kun torakoiden piti pähkäillä ja funtsailla (piti osata kääntyä risteyksessä päästäkseen maaliin), yleisön läsnäolo hidasti torakkaa. Syvällistä pohdintaa vaativa ongelmanratkaisu ja oppiminen onnistuu siis paremmin yksin. Myöhemmin tätä on testailtu muilla eläimillä, myös ihmisillä, ja tulos on sama kaikilla. (Zajonc kyllä tunnisti myös sosiaalisen oppimisen ja matkimiseen liittyvän toiminnan, mutta ei saanut tästä selviä eroja tässä koeasetelmassa (ts. hän siis myös juoksutti torakoita pareittain).)

Tämä tematiikka jäi pyörimään takaraivoon: mitä asioita pitäisi tulevaisuudessakin tehdä yksin ilman sosiaalista “häiriötä” ja mitkä työt ovat luonteeltaan sosiaalisia? Pitäiskö tulevaisuudessa työn suunnittelu perustua jonkinlaiseen torakka-designiin? Zajoncin ja Switchtasking-softaidean pohjalta lähdin kehittelemään kuviota eri työmoodien tasoista. Työ siis on tässä työtä, johon liittyy vahvasti tietokoneiden ja netin käyttö.

Socializing Modessa liikutaan parvissa. Tämä toiminta on jutustelua, vapaata ideointia, seuraamista, uusien virikkeiden ja kiinnostavien uusien ihmisten hakua parvista, joihin itse kuuluu.

Zen Modessa työskennellään yksin. Tämä on työtä, joka vaatii tiukkaa pohtimista, keskittymistä ja älynystyröiden käyttöä.

Näiden välissä on yhteistyömoodi (In-Between Mode), jossa tehdään työtä yhdessä omien aktiivisten parvien “solmujen” kanssa (ks. “solmutyöskentely parvissa”). Tuija kirjoitti pari päivää sitten kommenteissa salakavalasta “solahtamisesta” moodista toiseen. Ajattelin, että syy ilmiöön voisi olla se, että  sosiaalisen ja yksilömoodin väliin sijoituu yhteistyön epämääräinen alue. Varsinkin nettipohjaisessa yhteistyössä parviseuraamisen ja yhteistyön raja on epäselvä ja alati muuttuva.

(Kuvion mahtava torakka on  Pearson Scott Foresmanin tekemä Public Commons -lisensoitu kuva Wikimedia Commonsista.)