Kirjoitin YLEn Aikaleima-blogiin jotain omista kokemuksistani sosiaalisen median ja avoimuuden parissa: “Avoin yhteistoiminta ei ole helppoa perinteisille organisaatioille”.
Tässä juttusarjassa esittelen asioita ja kokeiluja, joiden parissa olen työskennellyt tämän kevään 2010 aikana Metropolia-ammattikorkeakoulussa.
Saimme eilen 25.3.2010 päätökseen ensimmäisen YLEn kanssa yhteisesti vetämämme SOMA-koulutuksen. SOMA on erityisesti toimittajille ja muille viestinnän ammattilaisille suunnattu sosiaalisen median koulutus, jonka lähestymistapa on käytännönläheinen ja päämääränä on antaa välineitä, ajatuksia ja menetelmiä oman työn (ja siinä sivussa oman työorganisaation) kehittämiseen. YLEstä mukana kurssin kehittämisessä ja vetämisessä olivat Tuija Aalto, Pirkka Aunola ja Arttu Silvast. Metropoliasta mukana minun lisäkseni oli Jussi Linkola. Sanoma Magazinesista oli vielä vierailevana agenttina mukana Kari Haakana.
Vaikka ensimmäisen läpiviennin jälkeen on löytynyt paljon paranneltavaa, kokonaismaku oli oikein positiivinen, jopa tanniininen. Toinen koulutus on jo käynnistynyt ja syksyllä on tarkoitus pitää myös kaksi koulutusta.
Nassim Nicholas Talebin kirjassa Musta joutsen kerrotaan kalkkunasta, joka päivä päivältä tulee omien kokemustensa kautta varmemmaksi omasta maailmantulkinnastaan. Kalkkunan näkökulmasta maailmassa on luotettavan tuntuisia ja mukavia ihmisiä, jotka tuovat ruokaa joka päivä ja pitävät kalkkunoista huolta. Jokapäiväinen tapahtumien toisto tukee tätä tulkintaa maailmasta, kunnes kiitospäivän aattona tapahtuu kalkkunan näkökulmasta jotain täysin odottamatonta ja yllättävää. Elämän varrella tapahtunut pinoutuva oppiminen päättyy viimeiseen ja tappavaan romahduttavaan oppimiskokemukseen.
Hieman mukaeltu versio Talebin alkuperäisestä kaaviosta.
Organisaatiot ovat tarinan kalkkunan kaltaisia olioita. Organisaatioilla on usein tarve pitää kiinni historiastaan ja sen tuomista toimintamalleista, arvoista ja tavoista. Suuret muutokset tehdään usein liian myöhään. Yksi syy tähän on se, että jokainen organisaatio on loppujen lopuksi ihmisistä koostuva olio ja suurin osa ihmisistä ei hae vapaaehtoisesti romahduttavia oppimiskokemuksia, vaikka niiden arvo tunnettaisiin ja ymmärrettäisiin. Oppinen sattuu ja organisaatiomuutos sattuu, koska se on viimekädessä yksilöiden toimintamallien, tapojen ja arvojen muutos.
Myös organisaatioilla pitää olla kyky oppia ja kyseenalaistaa itsensä. Ennakoiva ja luova kalkkuna ei jää odottamaan paistiksi muuttumista, vaan se yrittää haarukoida muutosta, joka muuttaisi tulevaisuuden ehkä jopa ennustamattomalla tavalla. Kalkkunalla, joka yllättäen alkaa munia kultamunia tai puhuu suomea, on käsittääkseni keskimääräistä pienempi todennäköisyys joutua ruokapöytään.
Sosiaaliseen mediaan liittyvää tutkimusta ja kirjallisuutta kahlatessa on mieleen juolahtanut kysymys: ovatko vakuuttavuus ja vaikuttavuus toisiaan hylkiviä ominaisuuksia? Vakuuttavuuteen liittyy määreitä perinpohjaisuus, monipuolisuus ja kompleksisuus. Vaikuttavuuteen taas yksinkertaisuus, omaksuttavuus ja liioittelu.
Parvet ovat jokaisen avoimen tutkimuksen vaiheen ja työvälineen turboahdin. Parvet ovat tutkijan toiminnan peilauspinta ja vertaispalautejärjestelmä. Jokaisen yksilön parvet ovat uniikkeja yhdistelmiä sosiaalisia suhteita, nettipalveluja ja yllätyksiä. Parhaimmassa tapauksessa parvet innostavat tutkijaa ylittämään itsensä, mutta vaikka parvet olisivat osin hiljaisia ja hahmottomia jo niiden potentiaalinen olemassaolo vaikuttaa tutkimustoiminnan laatuun positiivisesti.
Mikrokirja on lyhyistä tekstikokonaisuuksista koostettu temaattinen kokonaisuus, joka julkaistaan verkossa, fyysisenä kirjasena tai molempina. Mikrokirja julkaistaan suhteellisen pienellä toimitustyöllä käyttämällä hyväksi olemassa olevia blogiposteja ja/tai mikroartikkeleita.
Mikrokirjan tarkoitus on olla yksittäistä blogipostia tai mikroartikkelia laajempi katsaus jonkin tietyn aihealueen tematiikkaan. Mikrokirja on kuitenkin enemmän työväline kuin loppuun hiottu julkaisu. Se on lähempänä working paperia kuin toimitettua kirjaa. Ajatuksena on avata tutkimusta julkaisun muodossa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa – tutkimuksen tekemisen keskellä tai heti sen jälkeen. Olen itse ajatellut, että käyttäisin joitain tämän blogin temaattisisista kokonaisuuksista mikrokirjan pohjana.
Mikrokirjan hyötyjä ovat
Mikrokirjaa voi tukea ja mainostaa videoesityksillä. Mikrokirja voi olla myös tulosta aiemmin tehdyistä mikro-caseista, tällöin ainakin verkossa julkaistavaan mikrokirjaan voidaan liittää itse videoesityksetkin. Mikrokirjaa voi jatkokehittää perinteiseksi artikkeliksi tai kirjaksi.
Mikrokirjan kehittely voidaan tehdä avoimesti wikissä.
Mikrokirja saattaa olla myös hyvä tieteellinen julkaisuformaatti mobiili- ja lukulaitteisiin.
Wiki on kaiken blogikirjoitusta pidemmän tai formaalimman tekstin kirjoitusväline. Avoin wiki mahdollistaa reaaliaikaisen palautteen innostuneimmilta lähiparvilaisilta, asynkronisen tieteellisen keskustelun keskellä tutkimusprosesseja, tutkimusideoiden “julkaisun” huomattavasti aikaisemmin kuin tutkimuksen valmistuessa. Wiki myös tallentaa koko prosessin, jolloin tutkija (tai miksei joku muukin kiinnostunut) voi takautuvasti tutkia, miten lopullinen tutkimus on kehittynyt, milloin erilaisia valintoja on tehty ja millainen oppimisprosessi tutkimuksen tekeminen on ollut.
Vapaa toimija toimia organisaatiossa monella eri tavalla.
Organisaatio ja parvet -sarjassa käsittelen havaintoja, joita olen tehnyt väitöskirjatutkimukseni aikana. Olen tehnyt avoimen sosiaalisen median käyttöönottoprojektia työpaikallani Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien ja käytän tästä toiminnasta saatuja kokemuksia ja sisältöjä tutkimusmateriaalinani (kuvaus prosessista). Keskeisenä toimintavälineenä olen käyttänyt wikiä (Confluence), joka hankittiin Metropolian käyttöön keväällä 2008. Kirjoitan väitöskirjaani Avoin.org-wikissä.
Organisaatio ja parvet -sarja: Organisaation ja parvien ristiriita, Vapaa toimija, Vapaa toimija, sosiaalinen media ja holoptinen toiminta, Ristiriidasta hedelmälliseksi kasvualustaksi, Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet, Temaattiset parvet ja välimaastoparvet, Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely, Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen, Vapaan toimijan irrottautuminen, Vapaa toimija organisaatiossa.
Organisaatiossa voi olla useita vapaita toimijoita. Heidän toimintansa voi kattaa suhteellisen tehokkaasti organisaation eri osat. Koska vapaiden toimijoiden synnyttämät parvet voivat olla myös osittain päällekäisiä, ne synnyttävät uusia tiedon ja toiminnan leviämisen väyliä parvien ja organisaation eri osien välillä.
Vapaa toimija voi toimia myös organisaation rajojen yli. Esimerkiksi temaattisissa parvissa on tarkoituksenmukaista olla toimijoita useista, mielellään kaikista, alan organisaatioista. Tätä toimintamallia edistää se, että toiminnan keskeisenä työvälineenä on holoptinen sosiaalinen media.
Vapaa toimija voi tehdä yhteistyötä muiden organisaatioiden vapaiden toimijoiden ja parvien kanssa. Myös kokonaiset parvet voivat nivoitua yhteen yli organisaatiorajojen, jolloin kehitystyötä ja toimivia ideoita voidaan lainata ja jatkokehittää nopeasti useissa eri organisaatioissa samanaikaisesti.
Organisaatio ja parvet -sarjassa käsittelen havaintoja, joita olen tehnyt väitöskirjatutkimukseni aikana. Olen tehnyt avoimen sosiaalisen median käyttöönottoprojektia työpaikallani Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien ja käytän tästä toiminnasta saatuja kokemuksia ja sisältöjä tutkimusmateriaalinani (kuvaus prosessista). Keskeisenä toimintavälineenä olen käyttänyt wikiä (Confluence), joka hankittiin Metropolian käyttöön keväällä 2008. Kirjoitan väitöskirjaani Avoin.org-wikissä.
Organisaatio ja parvet -sarja: Organisaation ja parvien ristiriita, Vapaa toimija, Vapaa toimija, sosiaalinen media ja holoptinen toiminta, Ristiriidasta hedelmälliseksi kasvualustaksi, Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet, Temaattiset parvet ja välimaastoparvet, Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely, Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen, Vapaan toimijan irrottautuminen, Vapaa toimija organisaatiossa.
