Kesä tuli ja siksi siirryn hetkellisesti lomailutunnelmiin. Tämä blogi on ollut todella kiinnostava väline omien ajatusten testaamiseen. Kiitos kaikille kommentoijille ja lukijoille ja erinomaista kesää!
Month: June 2009
Valta – Tosiasioita sosiaalisesta mediasta
Parvet avoimessa tutkimuksessa
Parvet ovat jokaisen avoimen tutkimuksen vaiheen ja työvälineen turboahdin. Parvet ovat tutkijan toiminnan peilauspinta ja vertaispalautejärjestelmä. Jokaisen yksilön parvet ovat uniikkeja yhdistelmiä sosiaalisia suhteita, nettipalveluja ja yllätyksiä. Parhaimmassa tapauksessa parvet innostavat tutkijaa ylittämään itsensä, mutta vaikka parvet olisivat osin hiljaisia ja hahmottomia jo niiden potentiaalinen olemassaolo vaikuttaa tutkimustoiminnan laatuun positiivisesti.
Mikrokirja avoimessa tutkimuksessa
Mikrokirja on lyhyistä tekstikokonaisuuksista koostettu temaattinen kokonaisuus, joka julkaistaan verkossa, fyysisenä kirjasena tai molempina. Mikrokirja julkaistaan suhteellisen pienellä toimitustyöllä käyttämällä hyväksi olemassa olevia blogiposteja ja/tai mikroartikkeleita.
Mikrokirjan tarkoitus on olla yksittäistä blogipostia tai mikroartikkelia laajempi katsaus jonkin tietyn aihealueen tematiikkaan. Mikrokirja on kuitenkin enemmän työväline kuin loppuun hiottu julkaisu. Se on lähempänä working paperia kuin toimitettua kirjaa. Ajatuksena on avata tutkimusta julkaisun muodossa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa – tutkimuksen tekemisen keskellä tai heti sen jälkeen. Olen itse ajatellut, että käyttäisin joitain tämän blogin temaattisisista kokonaisuuksista mikrokirjan pohjana.
Mikrokirjan hyötyjä ovat
- Uuden tyyppinen löydettävyys. Mikrokirja jää eri tavalla eloon kuin esimerkiksi parikymmentä hajanaista blogiviestiä.
- Jaettavuus. Mikrokirjaa on helppo jakaa joko fyysisenä kappaleena tai pdf:nä verkossa.
- “Salonkikelpoisuus”. Mikrokirja on “enemmän” julkaisu kuin blogiviesti. Tämä pitää paikkansa ainakin vielä. Mikrokirja on helpompi mieltää “oikeana” julkaisuna.
- Nopeus. Mikrokirjan avulla tutkija pääsee kokeilemaan ideoitaan sekä ideoiden kokonaisuutta tavallista kirjan kirjoittamisprosessia nopeammin. Parvien kommenteista ja kirjan leviämisestä voi päätellä tutkimuksen ja ideoiden osuvuutta ja laatua.
Mikrokirjaa voi tukea ja mainostaa videoesityksillä. Mikrokirja voi olla myös tulosta aiemmin tehdyistä mikro-caseista, tällöin ainakin verkossa julkaistavaan mikrokirjaan voidaan liittää itse videoesityksetkin. Mikrokirjaa voi jatkokehittää perinteiseksi artikkeliksi tai kirjaksi.
Mikrokirjan kehittely voidaan tehdä avoimesti wikissä.
Mikrokirja saattaa olla myös hyvä tieteellinen julkaisuformaatti mobiili- ja lukulaitteisiin.
Wiki avoimessa tutkimuksessa
Wiki on kaiken blogikirjoitusta pidemmän tai formaalimman tekstin kirjoitusväline. Avoin wiki mahdollistaa reaaliaikaisen palautteen innostuneimmilta lähiparvilaisilta, asynkronisen tieteellisen keskustelun keskellä tutkimusprosesseja, tutkimusideoiden “julkaisun” huomattavasti aikaisemmin kuin tutkimuksen valmistuessa. Wiki myös tallentaa koko prosessin, jolloin tutkija (tai miksei joku muukin kiinnostunut) voi takautuvasti tutkia, miten lopullinen tutkimus on kehittynyt, milloin erilaisia valintoja on tehty ja millainen oppimisprosessi tutkimuksen tekeminen on ollut.
Julkaisu avoimessa tutkimuksessa
Perinteinen julkaisu (artikkeli, kirjan luku tai lehtijuttu) on usein myös avoimen tutkimuksen lopputulema. Perinteisen julkaisun voi kuitenkin kirjoittaa avoimessa wikissä, jolloin lähiparvet voivat auttaa, kommentoida ja kritisoida sisältöä prosessin edetessä. Julkaisun pääasioista voi tehdä nopeasti katsottavan, helposti lähestyttävän auviovisuaalisen esityksen.
Esitys avoimessa tutkimuksessa
Tässä yhteydessä tarkoitan esityksellä jonkinlaista tallennettua presentaatiota, videota tai näiden yhdistelmää. Esitys on ajallinen esitys omasta tutkimuksesta tai tutkimusideasta. Yksinkertaisimmillaan esitys voi olla pecha kucha -esitys, johon on lisätty livenä äänitetty puhe ja tämä kokonaisuus on ladattu nettiin.
Esitys rakenteellistaa tutkijan ajattelua ja auttaa tutkimuksen muokkaamista yleisölle kiinnostavampaan muotoon. Näin esityksen suunnittelu ja tekeminen jo itsessään parantaa tutkijan ajattelun ja tulosten vastaanottoa. Audiovisuaalinen tutkimustulosten esitystapa on helposti lähestyttävä julkaisuformaatti, jonka käyttö on kasvussa.
Esitystä voidaan käyttää tiedonhankinnan tai tutkimustoiminnan apuvälineenä. Tällöin voidaan puhua ns. mikro-casesta, joka on lyhyt audiovisuaalinen tutkielma. Kokeilimme mikro-casen tekemistä Metropoliassa muutaman opiskelijan kanssa oppimisen välineenä ja oma kokemukseni on se, että metodilla saavutetaan syvällistä oppimista. Mikro-casea voidaan käyttää myös tutkimusvälineenä, jolloin tutkimus tapahtuu tuottamalla kuvatusta tai muuten tuotetusta av-materiaalista tiivis kokonaisuus. Mikro-case on siis tapa tuottaa auviovisuaalisia tutkimusanalyysejä ja -väitteitä – eräänlainen mikroartikkelin audiovisuaalinen vastine.
Esityksen tai mikro-casen sisältöä voi jalostaa muiden avoimen tutkimuksen menetelmien avulla. Siitä voidaan tuottaa:
- mikroartikkeli,
- perinteinen julkaisu tai
- blogikirjoitus (johon voi toki myös upottaa alkuperäisen esityksen).
Useita esityksiä voi syventää mikrokirjaksi tai kokonaisvaltaisemmaksi tutkimukseksi wikissä. Esitys on erittäin houkutteleva tapa esitellä ajatuksia parville.
Mikroartikkeli avoimessa tutkimuksessa
Mikroartikkeli on erittäin lyhyt tutkimusartikkeli. Ajatuksena on, että mikroartikkelin voisi kirjoittaa huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin tavallisen tieteellisen artikkelin. Sen keskeinen idea on esittää yksi tutkimus- tai kehitysajatus lyhyesti ja selkeästi. Mikroartikkelin kirjoittaminen on tutkimusmetodi, jolla tutkija tai tutkijaryhmä pääsee nopeasti kokeilemaan kehittelemiään ideoita julkisesti, mutta “tieteellisessä” formaatissa. Mikroartikkeleista voidaan saada nopeasti vertaispalautetta ja jatkoideoita. Saatu palaute ohjaa tutkimustoimintaa alkuvaiheessa, kun muutosten tekeminen on vielä mahdollista ja helppoa. Mikroartikkeista voidaan rakentaa myös useiden mikroartikkeleiden kokonaisuuksia.
Mikroartikkelista tai niiden ryväksistä voi jatkotyöstää
- lehtijuttumaisempia blogijuttuja,
- pitkiä artikkeleita,
- presentaatioita, videoita tai näiden yhdistelmiä tai
- mikrokirjoja.
Mikroartikkelien arvoa on helppo testata parvilla, mutta myös perinteisemmin tutkimuskollegoilla tai työn ohjaajilla. Mikroartikkelin tai parin lukemiseen menee vähän aikaa. Mikroartikkeli on myös hyvä tapa harjoitella tiivistä kirjoitustyyliä. Mikroartikkeleita tai näiden jatkojalostusta voi tehdä wikissä, jolloin myös kehitysprosessissa on mahdollista saada palautetta parvilta.
Blogi avoimessa tutkimuksessa
Olen käyttänyt tätä blogia oman työni ja tutkimukseni osana. Ajatukseni on ollut, että voin täällä kokeilla nopeasti ja vaivattomasti erilaisia idearyväksiä ilman tieteellisen formaatin muotoseikkoja. Blogipostausta tai usean postauksen ryvästä voi jatkokehittää myöhemmin moneen eri suuntaan ja monella eri metodilla. Niistä voi tuottaa
- astetta tieteellisemmän mikroartikkelin,
- pitkän artikkelin tai muun julkaisun tai
- presentaation, videon tai näiden yhdistelmän.
Postausryväksistä voi julkaista ns. mikrokirjan tai sen teemoja voi laajentaa wikissä osana pitempikestoista tutkimusta.
Avoimen tutkimuksen osana blogin käyttämisen tärkein hyöty on ensinnäkin ideoiden nopea testaaminen. Idean aukikirjoittaminen ja mahdollisesti sen hahmottamista helpottavan kuvion piirtäminen antavat tekijälle itselleen tuntuman ajatuksen laadusta ja mahdollisista muista ulottuvuuksista. Myös muilta saatu palaute auttaa omien ajatusten fokusoinnissa ja arvottamisessa. Toisaalta blogi antaa vapauden kirjoittaa aiheista ja ideoista, jotka ovat oman tutkimusfokuksen raja-aluilla tai niiden ulkopuolella. Blogi mahdollistaa kaikkien ajatusten kokeilun.