Month: April 2011

SCARF-malli – Yhteistoiminnan apuvälineet 2

SCARF-malli on David Rockin neurotieteellisistä tutkimuksista yhteen kokoama malli yhteistoimintaan liittyvistä tunne- tai kokemusreaktioista. SCARF-malli perustuu tutkimustuloksiin, joissa on huomattu erilaiset yksilön asemaa muuttavat muutokset keskeisiksi reagoinnin syiksi. Nämä muutokset yksilö kokee joko uhkina tai palkintoina. Uhkia paetaan ja palkintoja kohti pyritään. Kiinnostavaa on myös se, että positiiviset ja negatiiviset reaktiot ovat yhtä voimakkaita kuin suoraan hengissä selviämiseen liityvät (esim. nälkä, myrkytystila jne.). SCARF-malli pyrkii tekemään näkyväksi sellaiset sosiaaliset ilmiöt, joita koemme joka päivä työpaikalla ja vapaa-ajalla. SCARF-malli on väline, jolla voi paremmin ymmärtää omia ja muiden reaktioita.

Status. Ihminen kokee olonsa uhatuksi, jos joku tavalla tai toisella uhkaa tai “alentaa” tämän statusta. Tasavertaisena kohtelu voi taas olla erittäin palkitsevaa.

Varmuus. Yksilön kokema epävarmuus aiheuttaa aina uhan tunteen.

Autonomia. Jos ihminen kokee, että hänen autonomiaansa on loukattu, seurauksena on todennäköisesti pakoreaktio. Tämän takia ei esimerkiksi ns. mikromanagerointia saisi harrastaa lainkaan.

Yhteenkuuluvuus. Jos yksilö kokee yhteenkuuluvuutta muiden kanssa, hän on valmiimpi auttamaan enemmän. Ihmiset, joiden kanssa ei yhteenkuuluvuuden tunnetta synny, koetaan helposti viholliksi.

Oikeudenmukaisuus. Epäoikeudenmukaisuus aiheuttaa ihmisissä erittäin vahvan vastemielisyyden tunteen.

SCARF-mallia voi käyttää kahdella tavalla. Ensinnäkin se auttaa ymmärtämään omia ja muiden reaktioita yleisesti. Toisaalta se antaa inhimilliset välineet toimia muiden kanssa. Esimerkiksi tietoinen oman statuksen lasku nostaa suhteellisesti toisen statusta tai arkipäiväinen keskustelu ja toisen kuunteleminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.

LIsää aiheesta:

David Rock: SCARF: a brain-based model for collaborating with and influencing others

Cynefin-luokitus – Yhteistoiminnan apuvälineet 1

Cynefin-luokitus on David Snowdenin kehittelemä heuristinen johtamisen apuväline. Cynefinin ideana on tarkastella toimintaympäristöä ja mukauttaa johtaminen ympäristön edellyttämään muottiin. Snowdenin väite on, että yhteiskuntamme muuttuu koko ajan enemmän ja enemmän kompleksiseksi ympäristöksi ja sen johdosta johtamistapoja tulisi tarkistaa, koska ne yleensä perustuvat yksinkertaisen tai monimutkaisen ympäristön toimintamalleihin. Snowdenin mukaan on erittäin haitallista, jos olemassa olevaan toimintaympäristöön yritetään istuttaa toisen ympäristön johtamistapaa. Seuravassa ympäristöjen peruspiirteet ytimekkäästi.

1. Yksinkertainen ympäristö mahdollistaa rutinoidun toiminnan eli toimitaan etukäteen tunnetussa kontekstissa etukäteen tunnetuin tavoin. Toiminta ja johtaminen noudattavat kaavaa: havainnoi, kategorisoi ja reagoi. Eteen tulevat haasteet kyetään siis sijoittamaan johonkin etukäteen tiedettyyn kategoriaan, jolle on suunniteltu etukäteen yksi ainoa, paras toimintatapa.

2. Monimutkainen ympäristö on ennustettava ja ymmärrettävä riittävän tieto-taidon omaaville asiantuntijoille. Toiminta ja johtaminen noudattavat kaavaa: havainnoi, analysoi ja reagoi. Päätökset täytyy tehdä eri alojen asiantuntijoiden vuoropuhelun ja ristiriitoja sisältävän mielipiteiden vaihdon perusteella. Monimutkaisessa ympäristössä on kuitenkin mahdollista luoda tietoa olemassa olevien tietojen pohjalta.

3. Kompleksinen ympäristö on etukäteen tuntematon toiminta-alue, josta kenelläkään ei ole etukäteen varmaa tietoa. Kompleksisessa ympäristössä päätöksentekoa ei enää voida perustaa tietoon vaan toiminta ja johtaminen noudattavat kaavaa: kokeile, havainnoi ja reagoi. Toiminta perustuu löyhiin, alati tarkistettaviin, muuttuviin ja syrjäytettäviin malleihin. Johtamisen tulee perustua avoimelle neuvottelulle, toiminnan monimuotoistamisen rohkaisemiselle ja uusien mallien kehittelyn aloittamisen fasilitoinnille.

4. Kaoottinen ympäristö on konteksti, jossa on tapahtunut jotain niin yllättävää, että normaali toiminta ei ole mahdollista. Tällöin toiminta ja johtaminen perustuvat mallille: toimi, havainnoi ja reagoi. Kaoottinen toimintaympäristö vaatii kriisijohtamista ja vahvoja (oikeita) kannanottoja luottamuksen ja järjestyksen palauttamiseksi.

5. Cynefin-luokituksessa on vielä viides ympäristö epäjärjestys. Kun asiat ympärillä muuttuvat voidaan mistä tahansa muusta ympäristöstä päätyä epäjärjestykseen eli toisin sanoen ei enää tunnisteta millaisessa ympäristössä ollaan. Cynefin-luokituksen on tarkoitus nimenomaan helpottaa tämän tunnistamisen tekemisessä.

Omasta mielestäni Cynefin-luokitus selittää havainnollisesti ja yksinkertaisesti niitä ristiriitoja, joihin organisaatioiden yhteistoimintapyrkimykset nykyisin usein törmäävät. Monet ongelmat on selitettävissä ympäristön ja johtamis-/toimintatavan yhteenkuulumattomuudella. Cynefin selittää myös sen, miksi ketterien menetelmien tapaiset toimintamallit tuntuvat toimivan myös muilla elämänalueilla. Kun ryhdytään suoraan hommiin ilman pitkää suunnitteluvaihetta, saavutetaan käytännössä koeteltua tietoa kompleksisesta ympäristöstä ja voidaan kehittyä iteroiden ja kaikenaikaa.

Aiheesta lisää:

Snowden, David & Mary Boone (2007): A Leader’s Framework for Decision Making. Harvard Business Review, 12/2007, 68–76.

Voihan wiki – mikrokirja sosiaalisen median käytöstä hanketyössä

Toimittamani mikrokirja Voihan wiki – käytännön kokemuksia sosiaalisen median käytöstä hanketyössä on ilmestynyt. Kirjassa on lyhyitä näkökulmia erityisesti Metropolian VOIMAA-nimisen hankkeen sosiaalisen median käytöstä. Mukaan mahtuu myös pohdintaa muun muassa Tutkimusparvesta ja Somus-hankeesta ja vähän muustakin. Kirja on ladattavissa täältä: http://bit.ly/voihanwiki

Katso myös muut mikrokirjat: http://mikrokirjat.metropolia.fi

Wikisenseit ja nyt myös wikininjat

Viime keväänä bloggasin Metropoliassa kokeillusta wikin vertaiskoulutuksesta eli wikisensei-järjestelmästä. Nyt huomasimme, että Confluence-wikin kehittäjä Atlassian on kehittänyt oman wikininja-järjestelmän. Aika läheltä liippaa 😉

UPDATE: ilmeisesti Confluence on kopioinut ideansa Googlelta: http://www.google.com/mail/help/tips.html