Ajattelun kesyyntyminen

Reaktiivisessa ajattelumaastossa ajattelu tasapäistyy ja kesyyntyy. Vaikka kaikki eivät ole samaa mieltä asioista, ajattelutyyli köyhtyy ja valitsemme puolemme valmiista vaihtoehdoista. Muodostamme vahvan mielipiteen asioista mahdollisimman nopeasti, jotta voimme siirtyä seuraavaan.

Koen, että valahdan tällaiseen toimintamoodiin, koska on miellyttävää, kun ympäröivä maailma napsahtelee järjestykseen kuin legopalikat. Kyse taitaa kuitenkin olla samasta turvallisuusharhasta, jonka organisaation strategia ja ympäripyöreiden tavoitteiden numeerinen mittaus antavat johtajalle. Kun todellisuus on sekava, tuttipulloille on käyttöä.

reaktiiviset_ukot

Ensimmäinen reaktiivisen ajattelumaiseman aiheuttama vaikutus on liikkumasuuntien köyhtyminen. Lukemattomat vaihtoehdot kutistuvat muutamiksi. Tätä on alustavasti epäilty esimerkiksi massiivisten online-kurssien yhteydessä. Kun ajattelua standardoidaan, sen joustavuus katoaa.

Toinen vaikutus on vyörymäinen käytös (information cascade). Kun joku reagoi, minunkin on pakko reagoida, vaikka koko asia olisi alunperin ollut minulle täysin yhdentekevä. Koska näen jonkun toisen kannanoton, minun itsenikin täytyy ottaa kantaa riippumatta siitä, onko minulla mielipidettä tai koenko asian sillä hetkellä merkitykselliseksi. Tästä reaktiivisessa ajattelumaastossa on nimenomaan kysymys: ajattelumme on alisteista muiden painotuksille ja halullemme näyttää muiden silmissä varteenotettavilta.

Kolmas vaikutus on kaikkien tapahtumien ja ilmiöiden tasa-arvoistuminen. Ei ole mitään merkitystä, otanko kantaa jäämeren pelastamiseen vai vartijan lapselta takavarikoimaan ilmapalloon. Pääasia, että on jotain johon voin ottaa kantaa. Ilkeästi sanottuna: olen tehnyt kansalaisvelvollisuuteni jaettuani linkin sen sisällöstä riippumatta.

Koska otan vahvasti kantaa asioihin ja elän tunteella mukana, en huomaa, että reaktiivinen ajattelumaasto on itseasiassa kesyttänyt ajatteluni.

Mediapaasto
Mediapaasto

Ajattelumaasto

Jos leikitään hetki, että reaktiivisen ja luovan ajattelun erottelu viittaisi johonkin todelliseen, on helppo nähdä, kuinka erilaiset ajattelumaastot ne muodostavat. Reaktiivisen ajattelun luoma maasto on päällekkäistä, lyhytjänteistä ja fragmentoitunutta, kun taas luovan ajattelun maasto on pääasiassa pitkää ja suoraa kuin pohjalainen pelto.

ajattelumaastot

Vertaillaan maastoja toisiinsa. Reaktiivinen maasto perustuu nopeisiin impulsseihin ja välittömästi saatavan palkinnon tavoitteluun, kun taas luova maasto pohjautuu pitkäjänteisyyteen ja viivästetyn palkinnon tavoitteluun.

Oma kokemukseni on, että media- ja informaatioannosten kuluttaminen ajaa minut reaktiiviseen maastoon. Tässä staccatomaisessa maastossa on äärimmäisen vaikeaa olla pitkäjänteinen ja vakaa. Tuntuu siltä, että suurin osa meitä ohjaavista voimista vie meitä entistä lyhytjänteisempään reaktiiviseen maastoon. Lisähaastetta antaa vielä se, ettemme taida edes tunnistaa olevamme vaikeuksissa.

niet_mini
Mediapaasto

Reaktiivinen ja luova ajattelu

Mediapaasto
Mitä puolentoista viikon mediapaasto tekee ihmiselle?

Olen pohtinut soveltaen Daniel Kahnemanin hitaan ja nopean ajattelun ideaa, muuttaako jatkuvassa informaatiovirrassa eläminen ajatteluamme jonkinlaiseksi hätiköidyksi epäajatteluksi. Minusta tuntuu, että ainakin oma ajatteluni on muuttunut uutta luovasta ajattelusta enemmänkin erilaisten valmiiden mielipiteiden valitsemiseksi. Se ei ole välttämättä edes varsinaista mielipiteiden muodostamista vaan nopeaa, reaktionomaista mielipiteen valitsemista valmiiden vaihtoehtojen joukosta.

Voisiko olla niin, että informaatiokylläinen elämä ohjaa reaktiiviseen ajatteluun? Reaktiivisessa ajattelussa hankitaan asiaan liittyvä taustatieto hyvin lyhyessä ajassa, tehdään intuitioon ja omiin aiempiin uskomuksiin perustuva mielipiteen valinta ja viedään omia johtopäätöksiä tavalla tai toisella eteenpäin. Reaktiivinen ajattelu on siis muiden ajatusten nopeatempoista kuluttamista.

Esimerkki reaktiivisesta ajattelusta:

  1. virittäytyminen: silmäilen jostain tutkimuksesta tehtyä tiivistettyä uutista,
  2. prosessointi: tutkimuksen tulokset tuntuvat oikeilta, joten oletan niiden olevan totta,
  3. jatkotoimenpiteet: jaan linkin Facebookissa tai Twitterissä kuin olisin lukenut tutkimuksen.

Luova ajattelu on taas hidasta ajattelua, jossa yksilö pyrkii tuottamaan omaperäisen tai ainakin autenttisen päätelmän jostain asiasta. Tässä kaikki ajatteluprosessin vaiheet ovat reaktiivista ajattelua pitemmät, mutta suurin ero on prosessointivaiheen pituus sekä se, että prosessoinnin täytyy tapahtua eristäytyneessä tilassa. Jokainen joka on tehnyt tutkimusta tai vaikka luovaa kirjoittamista, tietää, että kun on saatava aikaan valmista tekstiä, on päästävä häiriöttämään tilaan: hiljaisuuteen. Omaa ajatteluaan ei voi kuulla, jos muiden ajatukset tai puhe vievät huomion. Onko siis luovan ajattelun ytimessä aina yksinäisyys?

reaktiivinen_ja_luova_ajattelu