Mitä Google tekisi? – Kesälukemiston satoa 2009

Jarvis, Jeff (2009): What Would Google Do? New York: Collins Business.

what_would_google_doJeff Jarvisin What Would Google Do? on yhdistelmä nettihypeä, egopullistelua ja netin toimintalogiikan pohdintaa. Se on osin oikein kiinnostavakin, mutta valitettavasti kirjan analyysit ja pohdinnat eivät oikein tunnu pääsevän maaliinsa tai ne pyörittelevät valmiiksi jo muualta tuttuja asioita. Periaatteessa kirjan pointtina on ruotia Googlen ja muutamien muiden menestyneiden yritysten tai organisaatioiden toimintaa ja tehdä tästä yleisempiä johtopäätöksiä. Ongelmaksi koituu se, että ananyysi Googlesta jää pahasti ohueksi, pääosin siksi, että Google ei toimi yrityksenä avoimesti eikä paljasta muille (ei edes Jarvisille) pelikorttejaan. Toinen ongelma on se, että muut esimerkkiorganisaatiot tuntuvat Googlen esimerkin kanssa yhteismitattomilta (Jarvis käyttää esimerkkeinään muun muassa craigslistiä ja Wikipediaa).

Tämän alan kirjallisuutta tunteva voi hahmottaa kirjan keskeiset pointit sen sisällysluettelosta. Eniten jäin pohtimaan kirjoittajan sielunmaisemaa, koska anekdootit Jarvisin elämästä piirsivät hänestä olin-jo-vuonna-plim-plom-oikeassa-tässäkin-asiassa-tyyppisen persoonan.

Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen

Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen - Juhana Kokkonen / juhana.org

Organisaatiossa voi olla useita vapaita toimijoita. Heidän toimintansa voi kattaa suhteellisen tehokkaasti organisaation eri osat. Koska vapaiden toimijoiden synnyttämät parvet voivat olla myös osittain päällekäisiä, ne synnyttävät uusia tiedon ja toiminnan leviämisen väyliä parvien ja organisaation eri osien välillä.

Vapaa toimija voi toimia myös organisaation rajojen yli. Esimerkiksi temaattisissa parvissa on tarkoituksenmukaista olla toimijoita useista, mielellään kaikista, alan organisaatioista. Tätä toimintamallia edistää se, että toiminnan keskeisenä työvälineenä on holoptinen sosiaalinen media.

Vapaa toimija voi tehdä yhteistyötä muiden organisaatioiden vapaiden toimijoiden ja parvien kanssa. Myös kokonaiset parvet voivat nivoitua yhteen yli organisaatiorajojen, jolloin kehitystyötä ja toimivia ideoita voidaan lainata ja jatkokehittää nopeasti useissa eri organisaatioissa samanaikaisesti.

Organisaatio ja parvet -sarjassa käsittelen havaintoja, joita olen tehnyt väitöskirjatutkimukseni aikana. Olen tehnyt avoimen sosiaalisen median käyttöönottoprojektia työpaikallani Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien ja käytän tästä toiminnasta saatuja kokemuksia ja sisältöjä tutkimusmateriaalinani (kuvaus prosessista). Keskeisenä toimintavälineenä olen käyttänyt wikiä (Confluence), joka hankittiin Metropolian käyttöön keväällä 2008. Kirjoitan väitöskirjaani Avoin.org-wikissä.

Organisaatio ja parvet -sarja: Organisaation ja parvien ristiriita, Vapaa toimija, Vapaa toimija, sosiaalinen media ja holoptinen toiminta, Ristiriidasta hedelmälliseksi kasvualustaksi, Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet, Temaattiset parvet ja välimaastoparvet, Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely, Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen, Vapaan toimijan irrottautuminen, Vapaa toimija organisaatiossa.

Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely

Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely - Juhana Kokkonen / juhana.org

Vapaan toimijan käynnistämät kehitysprosessit elävät omaa elämäänsä, osa hiipuu heti alussa, osa saa aikaan muutoksia hetkellisesti ja osa kehittyy aktivisesti ja pitkäjänteisesti. Vapaa toimija voi käynnistää  huomattavasti enemmän ja huomattavan erilaisia prosesseja kuin perinteisessä organisaation kehittämistyössä. Koska vapaalla toimijalla ei ole ulkopuolelta määriteltyä fokusta tai tulosvastuuta, hän voi ottaa paremmin huomioon muiden toimijoiden erilaiset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet ja käynnistää näitä varten useita erillisiä parviprosesseja.

Myös useita samaan problematiikkaan liittyviä prosesseja voidaan kehittää rinnakkain. Parvissa voi olla samanaikaisesti useita solmuja, jotka kehittelevät omia ratkaisujaan. Näin parvessa tapahtuu haarautuvaa, evolutiivista kehitystyötä, jossa eri kehityshaarat voivat toimia itsenäisesti tai toisiltaan kehitysideoita lainaten. Kun käytännön kokemusta on kertynyt, voidaan parhaiden mallien käyttöä laajentaa. Toisaalta erilaisille ryhmille ja ihmisille voi sopia erilaiset toimintamallit ja näin myös useita “päällekkäisiä” toimintamalleja voidaan pitää aktiivisina.

Menestyksellisimmät kehitelmät voivat päätyä parvista osaksi “virallista” organisaatiota. On kuitenkin syytä huomata, että on myös olemassa kehitysprosesseja, joiden tavoitteena ei ole päästä osaksi virallista toimintaa vaan antaa esimerkiksi hengähdystaukoja henkilökunnalle tai luoda yhteistä harrastustoimintaa.

Organisaatio ja parvet -sarjassa käsittelen havaintoja, joita olen tehnyt väitöskirjatutkimukseni aikana. Olen tehnyt avoimen sosiaalisen median käyttöönottoprojektia työpaikallani Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien ja käytän tästä toiminnasta saatuja kokemuksia ja sisältöjä tutkimusmateriaalinani (kuvaus prosessista). Keskeisenä toimintavälineenä olen käyttänyt wikiä (Confluence), joka hankittiin Metropolian käyttöön keväällä 2008. Kirjoitan väitöskirjaani Avoin.org-wikissä.

Organisaatio ja parvet -sarja: Organisaation ja parvien ristiriita, Vapaa toimija, Vapaa toimija, sosiaalinen media ja holoptinen toiminta, Ristiriidasta hedelmälliseksi kasvualustaksi, Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet, Temaattiset parvet ja välimaastoparvet, Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely, Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen, Vapaan toimijan irrottautuminen, Vapaa toimija organisaatiossa.

Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet

Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet - juhana.org

Vapaa toimija pyrkii sitomaan sopivaksi katsomiaan ihmisiä hetkellisiksi yhteistyösolmuiksi. Samalla vapaan toimijan kannattaa tukea näiden solmujen holoptisoitumista. Näin solmujen ympärille voi  muodostua sosiaalisen median ja solmun toimijoiden lähiympäristöjen avulla parvimaisia rakenteita. Osa solmun toimintaa seuraavasta parvimaisesta rakenteesta saattaa myös aktivoitua osaksi solmun toimintaa tai käynnistää uusia yhteistyösolmuja alkuperäisen parven lähimaastoon.

Jos vapaita toimijoita on organisaatiossa yksi 150 työntekijää kohden (ns. Dunbarin luvun perusteella) ja jos näistä vapaa toimija saa aktivoitua 14 henkilöä (ns. 1/9/90 -suhdeluvun perusteella), aktiivisten ihmisten lähipiiriin kuuluu 196 henkilöä, jotka saadaan aktivoitua seuraamaan löyhästi toimintaa (näistä osa saattaa toki olla samoja henkilöitä eli aktiivisten henkilöiden lähipiirit ovat osin päällekkäiset). Holoptinen toiminta mahdollistaa tämän lisäksi vielä poikkeukselliset ja yllättävät lisäjoukot parveen. Vapaan toimijan ja yhteistyösolmun sosiaalisen median käyttötaidot, tiedonlevittäminen ja toiminnan linkittäminen muissa sosiaalisen median palveluissa vaikuttavat keskeisesti siihen, kuinka laajaksi parvi kasvaa.

Kun solmun yhteistyö päättyy – joko siksi että päämäärä on saavutettu tai siksi että yhteistyö ei jostain syystä onnistunut – solmu aukeaa ja parvi sen ympärillä hajoaa. Yleensä osa yhteistyösidoksista ja parvimaisesta rakenteesta kuitenkin säilyy ja siirtyy esimerkiksi aktivoimaan uutta yhteistyösolmua. Joskus ei-aktiiviset parvet voivat olla pitkäänkin toimettomina, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ne kykenisi kiinnostavan solmun syntyessä aktivoitumaan ja rakentumaan uudelleen. Menestyksekäs yhteistyösolmu saattaa myös muuttua osaksi organisaation arkitoimintaa, jolloin sen funktio ja rooli organisaatiossa muuttuu vakaammaksi.

Organisaatio ja parvet -sarjassa käsittelen havaintoja, joita olen tehnyt väitöskirjatutkimukseni aikana. Olen tehnyt avoimen sosiaalisen median käyttöönottoprojektia työpaikallani Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien ja käytän tästä toiminnasta saatuja kokemuksia ja sisältöjä tutkimusmateriaalinani (kuvaus prosessista). Keskeisenä toimintavälineenä olen käyttänyt wikiä (Confluence), joka hankittiin Metropolian käyttöön keväällä 2008. Kirjoitan väitöskirjaani Avoin.org-wikissä.

Organisaatio ja parvet -sarja: Organisaation ja parvien ristiriita, Vapaa toimija, Vapaa toimija, sosiaalinen media ja holoptinen toiminta, Ristiriidasta hedelmälliseksi kasvualustaksi, Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet, Temaattiset parvet ja välimaastoparvet, Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely, Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen, Vapaan toimijan irrottautuminen, Vapaa toimija organisaatiossa.

Täydellinen internetin backup

Täydellinen internetin backup - juhana.org

Pilvikoneet voivat jakaa kaiken keskenään. Pilvikone tallentaa ikuisen selainhistorian. Yhdistämällä kaikkien pilvikoneiden selainhistoriat saadaan aikaan täydellinen backup internetistä. Kaikkien sivujen muutoksia voidaan tutkia jälkikäteen. Hakukoneita voidaan käyttää menneisyydessä. Yllätyksiä voidaan analysoida jälkikäteen tarkasti.

Kaiken jakaminen

Kaiken jakaminen - juhana.org

Pilvikoneet voivat linkittyä toistensa kanssa. Niiden välillä voidaan kaikki jakaa reaaliaikaisesti ja/tai asynkronisesti. Ei ole merkitystä halutaanko jakaa laskentatehoa, tiedostoja, ohjelmia tai käyttöä. Ihmiset voivat käyttää ohjelmia tai palveluja samanaikaisesti tai seurata toistensa työskentelyä. Pilvikoneet ovat osittain toistensa osia, eikä ole mitenkään selvää, kuka “omistaa” mitäkin, koska kaikki on potentiaalisesti jaettua.

Pilvikone

Pilvikone - juhana.org

Vaikka idea ei varmaankaan ole kovin uusi tai omaperäinen, ajattelin irrotella ennen pääsiäistä from-the-hat -sektorilla. Nicholas Carr kirjoitti kirjassaan The Big Switch siitä, kuinka tulevaisuudessa IT-sektori muuttuu nykyisistä organisaation sisällä olevista IT-yksiköistä suuremmiksi yleisplantaaseiksi. Idea on siis sama kuin sähkössä. Aluksi jokaisella tehtaalla oli oma sähköntuotantonsa, mutta vähitellen sähköstä tuli keskitettyä, ostettavaa toimintaa.

Tätä ideaahan voisi viedä vielä pidemmälle. Jokaisella ihmisellä voisi olla oma “käyttöjärjestelmä”  virtuaaliserverillä pilvessä. Saman järjestelmän voisi käynnistää useisiin eri koneisiin ja vempeleisiin yhtäaikaa. Siihen voisi muokata näkymiä eri koneiden ominaisuuksien ja tarpeiden mukaan. Tämä jo itsessään olisi parannus nykyiseen monijärjestelmä-kone-vimpain-ongelmaan, mutta ideoin myöhemmin  tarkemmin erilaisia ominaisuuksia, mitä tästä voisi seurata.

Internet-ostosten ihanuus ja kurjuus

internet-ja-ostaminen

Oman kokemukseni mukaan internetistä ostaminen laajentaa kuluttamiseen liittyvää tunneskaalaa. Parhaimmillaan netistä voi löytyä harvinainen huipputuote vaivattomasti, halvalla ja toimitus sujuu myös mutkitta ja nopeasti.

Kääntöpuolena nettiostoksissa on se, että myös pettymys voi olla tavallista suurempi. Äärimmäisen hinta-laatu-suhteen saavuttaminen voi johtaa useiden päivien tuotevertailukierteeseen ja täydellisyyden tavoittelu vähentää itse tuotteesta saatua nautintoa: mikään muu, kuin joka suhteessa paras, ei kelpaa. Jos tuote ei vastaakaan odotuksia, voi palautuksesta ulkomaille joutua maksamaan valtavia summia (paketti muihin EU-maihin voi maksaa helposti 30-50 euroa). Joskus tuotteita voi joutua odottamaan myös täydessä informaatiopimennossa. Myyjä ei välttämättä vastaa lainkaan sähköpostikyselyihin ja erilaiset nettikaupan luotettavuuteen liittyvät salaliittoteoriat valtaavat mielen. Vaikka paketti lopulta saapuisikin, onko se kaiken tämän arvoinen ja voiko siitä enää nauttia yhtä paljon?