Koska ympäristömme muuttuu nopeasti ja arvaamattomasti, joudumme oppimaan ja kehittämään itseämme jatkuvasti. Samalla tieto- ja viestitulva aiheuttaa keskittymishankaluuksia. Hyvin helposti päädymme multitaskaamaan, jolloin keskittyminen hajautuu. Tällaisessa tilassa mieli väsyy ja virheidenteon mahdollisuus moninkertaistuu. Lisäksi ajaudumme olemaan jatkuvassa valmiustilassa. Mikä tahansa ärsyke, esimerkiksi puhelimen soitto, sähköpostin saapumisääni tai uusi viesti Twitterissä, saa meidät keskeyttämään sen, mihin olemme keskittyneet. Palaaminen takaisin alkuperäiseen toimintaan voi kestää pitkään tai voimme jäädä ajelehtimaan erilaisten uusien ärsykkeiden tulvaan.
Kaiken tämän vuoksi keskittymiskyvyn kehittäminen on tärkeää. Ilman sitä ei mikään tule valmiiksi tai ainakin laatu kärsii. Keskittymiskyky vaati päättäväisyyttä, priorisointitaitoa ja mielenlujuutta pysyä päätöksissä. Myös huomiokyvyn kehittäminen auttaa havaitsemaan, kuinka ajatuksemme lähtevät harhailemaan, kuinka tylsistymme meille vaikeiden tehtävien edessä tai kuinka olemme ajautuneet tekemään jotain sijaistoimintoa. Keskittymiskyky on erilaisten itselle sopivien keskittymistä parantavien menetelmien hallintaa. Tiedämme, millaiset työt vaativat meiltä erityisjärjestelyjä, jotta ne tulevat tehdyksi. Keskittyminen edellyttää myös aikataulutustaitoa ja kykyä pilkkoa tehtävät sopiviksi, hallittaviksi paloiksi.
