Löyhennetyn stabiliteetin organisaatio

Lentokone ja hävittäjä / Juhana Kokkonen / juhana.org

Perttu Tolvanen mainisti organisaation ja parvien välisiä ristiriitoja käsittelevän jutun kommenteissa F16-hävittäjän ominaisuuksien suunnittelusta. Hävittäjän täytyy olla ilmassa ketterä ja sillä pitää pystyä tekemään kaikkea muuta kuin lentää paikasta a paikkaa b.

Lentokoneen funktio / Juhana Kokkonen / juhana.org

Lentokoneen funktio on päästä paikasta a paikkaan b ja pysyä tässä välissä ilmassa.

Hävittäjän funktio / Juhana Kokkonen / juhana.org

Hävittäjän funktio on kyetä tekemään ketteriä, yllättäviä ja mahdottomia liikkeitä ja pysyä kuitenkin ilmassa.

Hävittäjä kykenee ketteryyteen löyhennetyn stabiliteettinsa ansiosta (ks. relaxed stability). Tämä tarkoittaa, että hävittäjän varsinaisia lento- ja ohjattavuusominaisuuksia on itse asiassa huononnettu.

Tavallinen lentokone on hierarkkisen organisaation metafora ja hävittäjä parven. Perinteinen lentokone etenee vääjäämättä ennalta määriteltyyn kohteeseen. Mikäli lennon aikana tulee muutoksia suunnitelmiin, regointiliikkeet ovat hitaita. Hävittäjä voi mukautua nopeasti uusiin olosuhteisiin ja reagointi on nopeaa. Toiminnan pitkän aikavälin päämäärä saattaa kuitenkin olla epämääräinen tai päämäärä ymmärretään vain väliaikaiseksi.

Jotta hierarkkinen organisaatio voisi olla ketterä, sen tulisi muodostua (ainakin osittain) nopeista parvista. Parvet ovat nopeasti reagoivan organisaation tuntosarvet ja ketterien muutosten alkulähde. Vaikka koko organisaatio ei ehdikään mukautua nopeisiin muutoksiin, ainakin osa siitä kykenee.Lentokone muodostuu hävittäjistä / Juhana Kokkonen / juhana.org

Parvet osana organisaatiota.

Jotta hävittäjä pysyy ilmassa sen lentämiseen tarvitaan ihmisen lisäksi huomattavan monimutkainen ohjausjärjestelmä (ks. fly-by-wire), joka “päättää”, kuinka lentokone reagoi lentäjän tekemiin ohjausliikkeisiin. Ohjausjärjestelmä on siis stabiloi ja säännöstelee löyhennetyn stabiliteetin aiheuttamaa ketteryyttä.

Organisaatiossa parvikatalyytti voisi toimia ketterin parvien “ohjausjärjestelmänä”. Inhimillinen toimija, joka tuntee parvet ja niiden toiminnan, voi sopivasti stabiloida parvien toimintaa ja toimia toisaalta hierarkkisen organisaation aiheuttamien ristiriitojen välittäjänä ja neuvottelijana.

Parvikatalyytit organisaatiossa / Juhana Kokkonen / juhana.org

Parvikatalyytit ketterässä organisaatiossa.

Opettaja ja parvikatalyytti

Kuten aiemmin mainitsin, oppiminen on usein romahduttava kokemus. Sen takia usein välttelemme uuden oppimista ja koemme sen epämiellyttäväksi. Oppiminen on elämän pituinen prosessi, jossa romahduttavat oppimiskokemukset ovat keskeisessä roolissa, koska ne pakottavat näkemystemme ja uskomustemme kokonaisvaltaiseen uudelleenarviontiin. Tässä romahdusten ja uudelleen kasautumisten sarjassa “opettajilla” on keskeinen rooli. Opettaja ei tässä yhteydessä tarkoita vain virallisia opettajia vaan kaikkia ihmisiä, jotka tavalla tai toisella luovat meille romahtamisen ja rakentamisen prosessia. Hyvä opettaja osaa romahduttaa ja auttaa uudelleen kokoamisessa.

Opettaja katalyyttina / Juhana Kokkonen / juhana.orgKuvio 1. Opettajan rooli oppimisprosessissa on erityisesti romahduttajan rooli, joka toisaalta auttaa myös  romahdusta seuraavan kaaoksen hallitsemisessa.

Organisaation oppimisen näkökulmasta samanlaista roolia toimittaa parvikatalyytti, jonka tehtävänä on nostaa ruohonjuuritasolta nousevat organisaation kipupisteet, kasvun paikat ja ristiriidat esiin. (Olen aiemmin käsitellyt parvikatalyyttiä hieman eri termillä vapaa toimija.) Parvikatalyytti luo eri toiminnan kohteiden ympärille yhteiskehittämisen parvia ja toimii välittäjänä ja neuvottelijana katalysoimiensa parvien ja hierarkkisen organisaation välillä. Parvikatalyytti on siis organisaation näkökulmasta romahduttaja ja romahduksen jälkeisen uudelleen rakentamisen avustaja.

Parvikatalyytti ristiriidan toimijana / Juhana Kokkonen / juhana.orgKuvio 2. Parvikatalyytti hierarkkisen organisaation ja parvien välisten romahdusten synnyttäjänä ja niitä seuraavan kaaoksen hallinnan auttajana.

Kalkkunan gastroskopia – osa 1

Tarkastellaan seuraavaksi hieman kalkkunan ruumista ja elintoimintoja.

Kalkkunan gastroskopia / Juhana Kokkonen - juhana.org

Kalkkunan ruumis rakentuu erilaisista elimistä, raajoista ja ties mistä. Nämä edustavat organisaation rakennetta ja ovat samalla virallinen visualisointi organisaation kuvitellusta ja/tai toivotusta toimintamallista.

Elimistössä tapahtuu kaiken aikaa erilaisia ruumiintoimintoja ja muutoksia, jotka pitävät ruumiin elävänä ja toimintakykyisenä. Elintoiminnot edustavat organisaation toimintaa, joka on aina vuorovaikutuksessa ympäristön ja muiden ruumiissa tapahtuvien reaktioiden kanssa.

Kalkkunan ruumis ei ole kaikissa tilanteissa optimaalisin rakenne sen sisäisille ruumiintoiminnoille. Tämän takia kalkkunalle olisi edullista, jos myös sen ruumiinrakenne eläisi tilanteiden mukaan tässä ja nyt.

Yhteisökeskeisyys vs. yksilökeskeisyys

juhana.org - Yhteisökeskeisyys vs. yksilökeskeisyys / Juhana Kokkonen

Voisiko olla niin, että mitä ulommas toiminnan kehillä mennään, sitä yksilökeskeisemmäksi ja itsepromotoivammaksi kommunikaatio muuttuu? Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö pyrkimyksiltään yksilökeskeisestä kommunikaatiosta olisi muillekin hyötyä – päinvastoin: sosiaalisen median avulla mahdollistuva parveilu ja löyhä, toimintaan velvoittamaton kommunikaatiotihku ovat radikaalisti yhteiskuntaa muokkaavan uuden, avoimen toimintamallin keskiössä.

Paradoksaalisesti yksin tapahtuva toiminta olisi yhteisökeskeisintä toimintaa. Tausta-ajatuksena tässä on se, että mikäli yksilö toimii yksin, toiminnan ensisijainen muutoskohde on yksilö itse – esimerkiksi oppimisen tai ajattelun kehittymisen kautta – mutta muutoksen vaikutukset kohdistuvat yhteisöön laajemmin.

Ks. aiemmat postaukset kuviosta:

Parvet avoimessa tutkimuksessa

Parvet avoimessa tutkimuksessa - Juhana Kokkonen / juhana.org

Parvet ovat jokaisen avoimen tutkimuksen vaiheen ja työvälineen turboahdin. Parvet ovat tutkijan toiminnan peilauspinta ja vertaispalautejärjestelmä. Jokaisen yksilön parvet ovat uniikkeja yhdistelmiä sosiaalisia suhteita, nettipalveluja ja yllätyksiä. Parhaimmassa tapauksessa parvet innostavat tutkijaa ylittämään itsensä, mutta vaikka parvet olisivat osin hiljaisia ja hahmottomia jo niiden potentiaalinen olemassaolo vaikuttaa tutkimustoiminnan laatuun positiivisesti.

Mikrokirja avoimessa tutkimuksessa

Mikrokirja avoimessa tutkimuksessa - Juhana Kokkonen / juhana.org

Mikrokirja on lyhyistä tekstikokonaisuuksista koostettu temaattinen kokonaisuus, joka julkaistaan verkossa, fyysisenä kirjasena tai molempina. Mikrokirja julkaistaan suhteellisen pienellä toimitustyöllä käyttämällä hyväksi olemassa olevia blogiposteja ja/tai mikroartikkeleita.

Mikrokirjan tarkoitus on olla yksittäistä blogipostia tai mikroartikkelia laajempi katsaus jonkin tietyn aihealueen tematiikkaan. Mikrokirja on kuitenkin enemmän työväline kuin loppuun hiottu julkaisu. Se on  lähempänä working paperia kuin toimitettua kirjaa. Ajatuksena on avata tutkimusta julkaisun muodossa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa – tutkimuksen tekemisen keskellä tai heti sen jälkeen. Olen itse ajatellut, että käyttäisin joitain tämän blogin temaattisisista kokonaisuuksista mikrokirjan pohjana.

Mikrokirjan hyötyjä ovat

  1. Uuden tyyppinen löydettävyys. Mikrokirja jää eri tavalla eloon kuin esimerkiksi parikymmentä hajanaista blogiviestiä.
  2. Jaettavuus. Mikrokirjaa on helppo jakaa joko fyysisenä kappaleena tai pdf:nä verkossa.
  3. “Salonkikelpoisuus”. Mikrokirja on “enemmän” julkaisu kuin blogiviesti. Tämä pitää paikkansa ainakin vielä. Mikrokirja on helpompi mieltää “oikeana” julkaisuna.
  4. Nopeus. Mikrokirjan avulla tutkija pääsee kokeilemaan ideoitaan sekä ideoiden kokonaisuutta tavallista kirjan kirjoittamisprosessia nopeammin. Parvien kommenteista ja kirjan leviämisestä voi päätellä tutkimuksen ja ideoiden osuvuutta ja laatua.

Mikrokirjaa voi tukea ja mainostaa videoesityksillä. Mikrokirja voi olla myös tulosta aiemmin tehdyistä mikro-caseista, tällöin ainakin verkossa julkaistavaan mikrokirjaan voidaan liittää itse videoesityksetkin. Mikrokirjaa voi jatkokehittää perinteiseksi artikkeliksi tai kirjaksi.

Mikrokirjan kehittely voidaan tehdä avoimesti wikissä.

Mikrokirja saattaa olla myös hyvä tieteellinen julkaisuformaatti mobiili- ja lukulaitteisiin.

Wiki avoimessa tutkimuksessa

Wiki avoimessa tutkimuksessa - Juhana Kokkonen / juhana.org

Wiki on kaiken blogikirjoitusta pidemmän tai formaalimman tekstin kirjoitusväline. Avoin wiki mahdollistaa reaaliaikaisen palautteen innostuneimmilta lähiparvilaisilta, asynkronisen tieteellisen keskustelun keskellä tutkimusprosesseja, tutkimusideoiden “julkaisun” huomattavasti aikaisemmin kuin tutkimuksen valmistuessa. Wiki myös tallentaa koko prosessin, jolloin tutkija (tai miksei joku muukin kiinnostunut) voi takautuvasti tutkia, miten lopullinen tutkimus on kehittynyt, milloin erilaisia valintoja on tehty ja millainen oppimisprosessi tutkimuksen tekeminen on ollut.

Julkaisu avoimessa tutkimuksessa

Julkaisu avoimessa tutkimuksessa - Juhana Kokkonen / juhana.org

Perinteinen julkaisu (artikkeli, kirjan luku tai lehtijuttu) on usein myös avoimen tutkimuksen lopputulema. Perinteisen julkaisun voi kuitenkin kirjoittaa avoimessa wikissä, jolloin lähiparvet voivat auttaa, kommentoida ja kritisoida sisältöä prosessin edetessä. Julkaisun pääasioista voi tehdä nopeasti katsottavan, helposti lähestyttävän auviovisuaalisen esityksen.

Esitys avoimessa tutkimuksessa

Esitys avoimessa tutkimuksessa - Juhana Kokkonen / juhana.org

Tässä yhteydessä tarkoitan esityksellä jonkinlaista tallennettua presentaatiota, videota tai näiden yhdistelmää. Esitys on ajallinen esitys omasta tutkimuksesta tai tutkimusideasta. Yksinkertaisimmillaan esitys voi olla pecha kucha -esitys, johon on lisätty livenä äänitetty puhe ja tämä kokonaisuus on ladattu nettiin.

Esitys rakenteellistaa tutkijan ajattelua ja auttaa tutkimuksen muokkaamista yleisölle kiinnostavampaan muotoon. Näin esityksen suunnittelu ja tekeminen jo itsessään parantaa tutkijan ajattelun ja tulosten vastaanottoa. Audiovisuaalinen tutkimustulosten esitystapa on helposti lähestyttävä julkaisuformaatti, jonka käyttö on kasvussa.

Esitystä voidaan käyttää tiedonhankinnan tai tutkimustoiminnan apuvälineenä. Tällöin voidaan puhua ns. mikro-casesta, joka on lyhyt audiovisuaalinen tutkielma. Kokeilimme mikro-casen tekemistä Metropoliassa muutaman opiskelijan kanssa oppimisen välineenä ja oma kokemukseni on se, että metodilla saavutetaan syvällistä oppimista. Mikro-casea voidaan käyttää myös tutkimusvälineenä, jolloin tutkimus tapahtuu tuottamalla kuvatusta tai muuten tuotetusta av-materiaalista tiivis kokonaisuus. Mikro-case on siis tapa tuottaa auviovisuaalisia tutkimusanalyysejä ja -väitteitä – eräänlainen mikroartikkelin audiovisuaalinen vastine.

Esityksen tai mikro-casen sisältöä voi jalostaa muiden avoimen tutkimuksen menetelmien avulla. Siitä voidaan tuottaa:

  • mikroartikkeli,
  • perinteinen julkaisu tai
  • blogikirjoitus (johon voi toki myös upottaa alkuperäisen esityksen).

Useita esityksiä voi syventää mikrokirjaksi tai kokonaisvaltaisemmaksi tutkimukseksi wikissä. Esitys on erittäin houkutteleva tapa esitellä ajatuksia parville.

Mikroartikkeli avoimessa tutkimuksessa

Mikroartikkeli avoimessa tutkimuksessa - Juhana Kokkonen / juhana.org

Mikroartikkeli on erittäin lyhyt tutkimusartikkeli. Ajatuksena on, että mikroartikkelin voisi kirjoittaa huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin tavallisen tieteellisen artikkelin. Sen keskeinen idea on esittää yksi tutkimus- tai kehitysajatus lyhyesti ja selkeästi. Mikroartikkelin kirjoittaminen on tutkimusmetodi, jolla tutkija tai tutkijaryhmä pääsee nopeasti kokeilemaan kehittelemiään ideoita julkisesti, mutta “tieteellisessä” formaatissa. Mikroartikkeleista voidaan saada nopeasti vertaispalautetta ja jatkoideoita. Saatu palaute ohjaa tutkimustoimintaa alkuvaiheessa, kun muutosten tekeminen on vielä mahdollista ja helppoa. Mikroartikkeista voidaan rakentaa myös useiden mikroartikkeleiden kokonaisuuksia.

Mikroartikkelista tai niiden ryväksistä voi jatkotyöstää

  • lehtijuttumaisempia blogijuttuja,
  • pitkiä artikkeleita,
  • presentaatioita, videoita tai näiden yhdistelmiä tai
  • mikrokirjoja.

Mikroartikkelien arvoa on helppo testata parvilla, mutta myös perinteisemmin tutkimuskollegoilla tai työn ohjaajilla. Mikroartikkelin tai parin lukemiseen menee vähän aikaa. Mikroartikkeli on myös hyvä tapa harjoitella tiivistä kirjoitustyyliä. Mikroartikkeleita tai näiden jatkojalostusta voi tehdä wikissä, jolloin myös kehitysprosessissa on mahdollista saada palautetta parvilta.

(Ks. Tutkimusparven mikroartikkelikokeiluja.)

Vapaa toimija organisaatiossa

Vapaa toimija organisaatiossa - Juhana Kokkonen / juhana.org

Vapaa toimija toimia organisaatiossa monella eri tavalla.

  1. Hän voi olla omatoiminen vapaa toimija. Tällöin hänen roolinsa organisaatiossa on epävarma ja usein myös epäselvä. Muilla työntekijöillä saattaa olla erilainen näkemys omatoimisen vapaan toimijan työnkuvasta.
  2. Vapaa toimija voi olla organisaation tähän tarkoitukseen palkkaama toimija. Tällöin vapaa toimija tai vapaat toimijat muodostavat organisaatiolle eräänlaiset “nopean toiminnan joukot”, jotka voivat reagoida muutoksiin koko organisaatiota nopeammin.
  3. Koko organisaatio voi muodostua vapaista toimijoista, jolloin itse hierarkkista organisaatiota ei ole. Tällöin vapaat toimijat hakeutuvat itse tärkeiksi pitämiinsä töihin.

Organisaatio ja parvet -sarjassa käsittelen havaintoja, joita olen tehnyt väitöskirjatutkimukseni aikana. Olen tehnyt avoimen sosiaalisen median käyttöönottoprojektia työpaikallani Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien ja käytän tästä toiminnasta saatuja kokemuksia ja sisältöjä tutkimusmateriaalinani (kuvaus prosessista). Keskeisenä toimintavälineenä olen käyttänyt wikiä (Confluence), joka hankittiin Metropolian käyttöön keväällä 2008. Kirjoitan väitöskirjaani Avoin.org-wikissä.

Organisaatio ja parvet -sarja: Organisaation ja parvien ristiriita, Vapaa toimija, Vapaa toimija, sosiaalinen media ja holoptinen toiminta, Ristiriidasta hedelmälliseksi kasvualustaksi, Yhteistyösolmut ja parvimaiset rakenteet, Temaattiset parvet ja välimaastoparvet, Parvitoiminnan rinnakkaiskehittely, Vapaan toimijan toimintakentän laajentuminen, Vapaan toimijan irrottautuminen, Vapaa toimija organisaatiossa.