Työkaverini Jussi Linkola kirjoittaa blogissaan suomeksi työssään itse käyttämästään Pomodoro-tekniikasta. Tämä on yksi helposti ymmärrettävä ja tutustumisen arvoinen tietointensiivisen työn hallintatekniikka. Pomodoro tähtää keskittymisen, toimenpiteiden pilkkomisen ja singletaskingin kautta tärkeiden asioiden edistämiseen. Alun perin tekniikan kehittäjä Francesco Cirillo “löysi” tekniikan omien opiskeluvaikeuksiensa voittamiseksi. Jussin Pomodoro-kirjoitussarjaa kannattaa seurata.
Tag: työ
Siirrä ajatuksesi pään ulkopuolelle – Mielen dieetit
Kirjoita ylös kaikki tehtävät ja asiat heti kun ne tulevat mieleesi. Kirjoita asiat sellaisiin paikkoihin, joista käyt niitä aktiivisesti läpi. Esimerkiksi muistiinpanovihkon ja netti-todo-listan yhdistelmä toimii hyvin. Pidä vihko aina mukanasi ja siirrä tehtävät lopulta netti-todo-listalle. Asioiden kirjoittamisen ja varman muistiinpanojärjestelmän yhdistelmä vapauttaa päästäsi tilaa keskittymiseen ja tärkeisiin asioihin panostamiseen.
Ks. lisää: David Allen Getting Things Done (suom. Kerralla valmista), Leo Babauta Zen to Done ja Francesco Cirillo The Pomodoro Technique
Mielen dieetit – yksinkertaisia sääntöjä tietotyön hallintaan.
Mielen dieetit
Jostain arkikeskustelusta jäi mieleen, että joku-viisas-jossain oli sanonut, että nykyihminen joutuu elämään koko elämänsä dieetillä, koska ravintoa on kaikkien saatavilla liikaa. Ihminen joutuu kontrolloimaan syömistään, juomistaan ja fyysistä kuntoaan elämänsä loppuun asti. Tämä vaatii vahvaa itsekuria ja jatkuvaa sisäistä motivointia.
Nyt tietointensiivinen työn takia erilaiset mielen dieetit ovat muodostumassa yhtä tarpeellisiksi hyvinvoinnin välineiksi kuin ruokavaliot ja liikunta. Getting things done, Zen to done, Pomodoro-tekniikka, jooga, mindfulness ja zazen ovat esimerkkejä tekniikoista, joilla toiminnan fokusointia tärkeään ja tarpeelliseen voidaan kehittää. Myös leppoistaminen ja downshiftaaminen liittyvät samaan tematiikkaan.
Jokaisella tietointensiivistä työtä tekevällä on varmasti jo suuri määrä omia toimivia mielen dieettejä. Nämä olisivatkin kiinnostava tutkimuskohde. Loppujen lopuksi ei liene suurta merkitystä millaisen mielen dieetin itselleen valitsee tai kehittää, jos se vain toimii. Ruokavalioidenkin vaikutus lienee suurelta osin siinä, että kun toimii jonkin järjestelmällisen systeemin sanelemien ohjeiden mukaan, tulee samalla kiinnitettyä enemmän huomiota siihen, mitä syö, ja näin dieetti myös toimii. Vastaavasti tuntuu ikävä kyllä myös siltä, että mielen dieeteistä on helppo lipsua – aivan kuten ruokavalioistakin. Pitkäjänteisyyttä, kuria ja motivaatiota siis tarvitaan tässäkin asiassa.
Avoimen yhteiskehittelyn sudenkuopat: 4. hierarkkisen organisaation tuen puute
Hierarkkisessa organisaatiossa johdon näkyvällä asenteella on suuri vaikutus avoimen yhteiskehittelyn onnistumiseen. Aktiivisesti osallistuva ja muita osallistumiseen omalla esimerkillään kannustava johtaja loisi avoimelle yhteiskehittelylle oivan maaperän. Valitettavasti tämä on harvinaisuus. Myös johtajien keskuudessa passiivisuus, taktinen lurkkaus ja pään sisäinen byrokraatti ovat yleisiä ilmiöitä sillä erotuksella, että vaikutus on tavallista rivityöntekijää suurempi.
Avoimet yhteiskehittelyprosesit tarvitsevat usein henkisen tuen lisäksi resurssitukea (so. rahaa). Tällaisen tuen saaminen voi kuitenkin olla huomattavan hankalaa, koska avoimen yhteiskehittelyn lopputulos on mekaanista prosessia epävarmempi. Yhteiskehittelyn tukeminen vaatii siis johdolta ylimääräistä riskinottoa, johon päätösvaltaiset yksilöt eivät ole aina valmiita.
Avoimen yhteiskehittelyn sudenkuopat: 2. taktinen lurkkaus
Avoimessa yhteiskehittelyssä ja sen ympärille muodostuvassa parvimaisessa rakenteessa yleinen käyttäytymismalli on ns. taktinen lurkkaus. Taktinen lurkkaus on näennäistä osallistumista yhteiskehittelyyn. Taktinen lurkkaaja ei aktiivisesti edistä yhteiskehittelyä eikä sitoudu päämäärän tavoitteluun. Hän seuraa yhteiskehittelyä, jotta voisi hypätä mukaan toimintaan, jos parvi saa kunnolla tulta alleen ja lurkkaajaakin hyödyttäviä tuloksia alkaa syntyä. Tätä ennen lurkkaaja ei sitoudu, mutta ei myöskään irtisanoudu prosessista.
Kuten passiivisuus myös taktinen lurkkaus on haitaksi erityisesti pienten ryhmien avoimelle yhteiskehittelylle. Lurkkaajat saattavat synnyttää aktiivisille yhteiskehittäjille vääristyneen kuvitelman parven vaikutuspiiristä ja potentiaalista. Toisin kuin passiivisuus taktinen lurkkaus voi selvitä sitoutuneille yhteiskehittelijöille vasta prosessin loppuvaiheessa, jolloin viimeistään kaikkien pitää toimia ja ottaa vastuuta päämäärien saavuttamiseksi. Lurkkajien reagoidessa toistensa pakoon avoin yhteiskehittely saattaa romahtaa kuin korttitalo.
Katalyytti on prosessi
Tässä juttusarjassa esittelen asioita ja kokeiluja, joiden parissa olen työskennellyt tämän kevään 2010 aikana Metropolia-ammattikorkeakoulussa.
Tämä juttusarja käynnistyi Katalyytin esittelyllä. Problemaattiseksi Katalyytin kuvailun teki se, ettei Katalyytilla ole varsinaista muotoa tai formaattia. Sen perimmäinen lähtökohta on pysyä määrittelemättömänä ja siten joustavana. Koska tänä keväänä oma toimintani on käytännössä koko Katalyytin toiminta, on Katalyytti ymmärrettävissä työni sisältöjen kautta.
Microjournal.org + Anonyymit sosio-nörtit + Hetkinen-toiminta + Wikisensei-järjestelmä + Tour de Mertopolia+ SOMA-koulutus + MOI-innovaatioprojektit = Katalyytti keväällä 2010
Katalyytti pyrkii olemaan uudenlainen, hajautettu ja prosessinomainen osa Metropolian organisaatiota. Sen toiminta, tavoitteet ja muoto muuttuvat tekijöiden ja projektien mukana. Tulevaisuus näyttää, mikä on Katalyytin paikka Metropoliassa tai mahdollisesti myös sen ulkopuolella.
Tour de Metropolia
Tässä juttusarjassa esittelen asioita ja kokeiluja, joiden parissa olen työskennellyt tämän kevään 2010 aikana Metropolia-ammattikorkeakoulussa.
Viime toukokuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa Tour de Metropolia -pyöräilytapahtuma. Ideana on kiertää pyöräillen Metropolian eri toimipisteitä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, mainostaa työmatkapyöräilyä varteenotettavana liikkumisvaihtoehtona ja pitää hauskaa. Viime vuoden Tour de Metropolia oli kaikin puolin onnistunut ja tänä vuonna on tarkoitus järjestää homma uudelleen.
Tour de Metropolia on Fillarijengiksi itseään kutsuvan ryhmittymän aikaansaannos. Fillarijengi on Metropolian ensimmäinen wikitoiminnasta ponnistanut vapaaehtois-/harrasteryhmä. Toiminta on ollut suhteellisen pienimuotoista; Fillarijengi on muun muassa kerännyt wikiin eri toimipisteiden pyöräilyfasiliteetteja (so. säilytystiloja, suihkumahdollisuuksia jne.). Tour de Metropoliasta on tullut kahdessa vuodessa selvästi Fillarijengin pääjuttu.
Tour de Metropolia järjestetään tänä vuonna torstaina 27.5. Lähtö on Arabianrannasta ja Tikkurilan, Myyrmäen, Leppävaaran ja Pitäjänmäen kautta kierros päättyy keskustaan Bulevardille/Kalevankadulle. Kilometrejä kertyy kokonaisuudessaan noin viisikymmentä.
MOI-innovaatioprojektit
Tässä juttusarjassa esittelen asioita ja kokeiluja, joiden parissa olen työskennellyt tämän kevään 2010 aikana Metropolia-ammattikorkeakoulussa.
Kun Metropolia aloitti toimintansa syksyllä 2008, kaikkien alojen opetussuunnitelmiin lisättiin nk. innovaatioprojekti, jonka tarkoituksena on olla yhteisprojekti eri alojen ja koulutusohjelmien välillä. Nyt on itse toteuttaminen tullut ajankohtaiseksi ja eri ihmiset eri puolilla Metropoliaa miettivät kuumeisesti, mikä kummajainen on innovaatioprojekti ja kuinka ihmeessä sellainen pitäisi järjestää.
Olen ollut yhdessä kehittelyvaihtoehdossa mukana (ns. MOI-projektit). Aluksi oli tarkoitus kehittää oman klusterimme sisäistä opiskelijalähtöistä lähestymistapaa, mutta kolmen kokouksen jälkeen on mukaan tullut yli kolmekymmentä opettajaa viidestä eri klusterista. Homma on siis paisunut kuin pullataikina. Yksi syy projektin paisumiseen on nähdäkseni se, että olemme tehneet projektin kehittelystä näkyvää. Jokaisen tapaamisen jälkeen olen suodattanut polveilevasta keskustelusta Katalyytin wikiin uuden version MOI-projektin ideasta, etenemistavasta, kehittelyn etenemisestä ja erilaisista selvittelyä tai jatkopohtimista tarvitsevista asioista. Informaatio ei ole ollut kokousmuistioiden muodossa vaan olen pyrkinyt jalostamaan koko kokonaisuutta siihen suuntaan, johon se on tapaamisissa soljahtanut.
Tämän näenkin mahdollistajan/parvikatalyytin työn keskeiseksi tehtäväksi. Sen lisäksi, että parvikatalyytti luo uusia yhteistoiminnallisia kehittelyryhmiä ja luo siten uusia alkujoukkoja uudelle toiminalle, hänen tehtävänään on myös luoda ryhmän käyttöön tieto-objekteja, jotka selventävät koko ryhmälle sen tarkoitusta ja tavoitteita. Kyse on siis jaettujen käsitteiden luomisesta, selittävien termien ja kuvioiden tuottamisesta ja monimutkaisen kokonaisuuden riittävästä yksinkertaistamisesta, jaetun tiedon rakenteiden luomisesta. Tällainen työ on suhteellisen aikaa vievää, mutta toisaalta yhden ihmisen vahva työpanos mahdollistaa suurellekin osallistujajoukkolle kehittelyssä mukana pysymisen (kaikkihan ei kykene olemaan paikalla kaikissa tapaamisissa kun osallistujajoukko ylittää kymmenen ihmistä). Samalla ryhmä kykenee prosessin edetessä virittäytymään samaan suuntaan pyrkiväksi yhteistoiminnalliseksi ryhmäksi.
Microjournal.org
Tässä juttusarjassa esittelen asioita ja kokeiluja, joiden parissa olen työskennellyt tämän kevään 2010 aikana Metropolia-ammattikorkeakoulussa.
Pienen opiskelijatiimin kanssa olemme jo yli vuoden kehitelleet mikroartikkelien kirjoittamis- ja julkaisupalvelua (Microjournal.org). Mikroartikkeleita on jonkin verran kokeiltu käytännössä Tutkimusparvessa, mutta itse näen mikroartikkelin todella sopivana välineenä ammattikorkeakoulujen toimintaan.
Ensimmäinen alfaversio julkaistiin jo viime syksynä, mutta huomasimme nopeasti, että yhteiskirjoittaminen oli sen avulla todella vaikeaa. Onneksemme Google osti Etherpadin ja samalla sen lähdekoodi avattiin. Nyt olemme integroimassa Etherpadia Microjournaliin. Meillä on ollut pieniä teknisiä haasteita, mutta tavoitteena olisi saada ensimmäinen stabiili versio testaukseen vielä tämän kuun lopuun mennessä.
Keväällä kokeillaan Microjournal.org-palvelua erilaisissa yhteyksissä Metropoliassa. 31.3. järjestämme mikroartikkelityöpajan, jossa metropolialaiset keskittyvät pohtimaan Metropolian arvojen merkitystä yhteiskirjoittamalla mikroartikkelita. Loppukeväästä olisi tarkoitus kokeilla mikroartikkelia vaihtoehtona perinteiselle opinäytetyön kypsyyskokeelle. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteydessä olisi tarkoitus kokeilla Microjournal.org-palvelua osana hanketoimintaa.
Wikisensei-järjestelmä
Tässä juttusarjassa esittelen asioita ja kokeiluja, joiden parissa olen työskennellyt tämän kevään 2010 aikana Metropolia-ammattikorkeakoulussa.
Olen ollut mukana edistämässä wikin käyttöönottoa ja käytön kehittelyä Metropoliassa jo usean vuoden ajan. Henkilökunnan kiinnostus on koko ajan kasvussa ja ongelmaksi onkin muodostunut se, että wikin käyttöapua ja koulutusta tunnutaan tarvittavan jatkuvasti enemmän. Tämä on aiheuttanut luonnollisesti henkilökohtaisia aikatauluongelmia. Tätä ongelmaa ratkomaan kehitimme Jussi Linkolan kanssa wikisensei-järjestelmän.
Wikisensei-järjestelmä on hajautettu ja avoin tapa edistää wikin käyttöä ja koulutusta. Kuka tahansa saa halutessaan suorittaa wikisensein tasokokeita, jotka noudattavat karatesta tuttuja vyövärejä. Jokaiseen tasokokeeseen on laadittu lista wikiin liittyvistä asioista, jotka kokelaan tulee opettaa vähintään yhdelle toiselle henkilölle. Kun tasokokeen lista on kokelaan ja “opiskelijan” toimesta käyty läpi, ilmoittaa tasokokeen suorittaja asiasta kyseisen vyön wikisivuilla ja “oppilas” kuittaa tasokokeen suoritetuksi vastaamalla kokelaan viestiin.
Ensimmäisen tasokokeen (keltainen wikisensei) suoritettuaan saa suorittaja työpöydälleen miniatyyrikivipuutarhan ja siihen keltaisen wikisensei-tarran. Haastavampia tasokokeita suorittaneet saavat lisää tarroja. Wikisenseit listataan Katalyytin wikisensei-sivustolla ja senseit voivat liittää suorittamansa “tarran” myös omille kotisivuilleen.
Tällä hetkellä käytössä on keltaisen, oranssin ja vihreän wikisensein tasokokeet. Kun tarvetta ilmenee, kehitetään tasokoe seuraaviin jäljellä oleviin väreihin. Oletuksena on, että musta wikisensei osaa muokata wikiä puhtaasti mielensä voimalla ilman tietokonetta tai muita apuvälineitä (:
Olen ollut mukana edistämässä wikin käyttöönottoa ja käytön kehittelyä Metropoliassa jo usean vuoden ajan. Henkilökunnan kiinnostus on koko ajan kasvussa ja ongelmaksi onkin muodostunut se, että wikin käyttöapua ja koulutusta tunnutaan tarvittavan jatkuvasti enemmän. Tämä on aiheuttanut luonnollisesti henkilökohtaisia aikatauluongelmia. Tätä ongelmaa ratkomaan kehitimme Jussi Linkolan kanssa wikisensei-järjestelmän.
Wikisensei-järjestelmä on hajautettu ja avoin tapa edistää wikin käyttöä ja koulutusta. Kuka tahansa saa halutessaan suorittaa wikisensein tasokokeita, jotka noudattavat karatesta tuttuja vyövärejä. Jokaiseen tasokokeeseen on laadittu lista wikiin liittyvistä asioista, jotka kokelaan tulee opettaa vähintään yhdelle toiselle henkilölle. Kun tasokokeen lista on kokelaan ja “opiskelijan” toimesta käyty läpi, ilmoittaa tasokokeen suorittaja asiasta kyseisen vyön wikisivuilla ja “oppilas” kuittaa tasokokeen suoritetuksi vastaamalla kokelaan viestiin.
Ensimmäisen tasokokeen (keltainen wikisensei) suoritettuaan saa suorittaja työpöydälleen miniatyyrikivipuutarhan ja siihen keltaisen wikisensei-tarran. Haastavampia tasokokeita suorittaneet saavat lisää tarroja. Wikisenseit listataan Katalyytin wikisensei-sivustolla ja senseit voivat liittää suorittamansa “tarran” myös omille kotisivuilleen.
Tällä hetkellä käytössä on keltaisen, oranssin ja vihreän wikisensein tasokokeet. Kun tarvetta ilmenee, kehitetään tasokoe seuraaviin jäljellä oleviin väreihin. Oletuksena on, että musta wikisensei osaa muokata wikiä puhtaasti mielensä voimalla ilman tietokonetta tai muita apuvälineitä (:
Hetkinen-toiminta
Tässä juttusarjassa esittelen asioita ja kokeiluja, joiden parissa olen työskennellyt tämän kevään 2010 aikana Metropolia-ammattikorkeakoulussa.
Tietointensiivinen työ on usein stressaavaa ja omaksuttavat tietomäärät kuormittavat kaikkien aivoja. Työhön kuuluu usein myös se, että pitäisi olla monessa paikassa yhtä aikaa ja jonkinlaista huomiota tai reaktiota vaativia asioita tuntuu ilmaantuvan 24/7. Työn kuormittavuuden takia työhyvinvointiin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.
Olemme lähteneet kehittelemään Metropoliassa Hetkinen-toimintaa (ks. http://hetkinen.metropolia.fi). Ajatuksena on se, että työn voisi keskeyttää kerran päivässä ja antaa tilaa ja aikaa rauhoittumiselle, palautumiselle ja olemiselle. Hetkinen-toiminnan on tarkoitus olla itseorganisoitunutta eli Metropolian eri toimipisteissä halukkaat ihmiset voivat järjestää itselleen sopivaa toimintaa.
Arabianrannassa olemme kokoontuneet vuoden alusta lähtien pienellä porukalla harrastamaan meditaatiota Katalyytin huoneessa ja Tikkurilaan on suunnitteilla joogaryhmä. Kevään 2010 aikana järjestetään mindfulness-alustuksia Metropolian eri toimipisteissä. Toivottavasti tämän kautta Hetkinen-toiminta leviäisi myös muihin toimipisteisiin.
Tässä juttusarjassa esittelen asioita ja kokeiluja, joiden parissa olen työskennellyt tämän kevään 2010 aikana Metropolia ammattikorkeakoulussa.
Tietointensiivinen työ on usein stressaavaa ja omaksuttavat tietomäärät kuormittavat kaikkien aivoja. Työhön kuuluu usein myös se, että pitäisi olla monessa paikassa yhtä aikaa ja jonkinlaista huomiota tai reaktiota vaativia asioita tuntuu ilmaantuvan 24/7. Työn kuormittavuuden takia työhyvinvointiin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.
Olemme lähteneet kehittelemään Metropoliassa Hetkinen-toimintaa (ks. http://hetkinen.metropolia.fi). Ajatuksena on se, että työn voisi keskeyttää kerran päivässä ja antaa tilaa ja aikaa rauhoittumiselle, palautumiselle ja olemiselle. Hetkinen-toiminnan on tarkoitus olla itseorganisoitunutta eli Metropolian eri toimipisteissä halukkaat ihmiset voivat järjestää itselleen sopivaa toimintaa.
Arabianrannassa olemme kokoontuneet vuoden alusta lähtien pienellä porukalla harrastamaan meditaatiota Katalyytin huoneessa ja Tikkurilaan on suunnitteilla joogaryhmä. Kevään 2010 aikana järjestetään mindfulness-alustuksia Metropolian eri toimipisteissä. Toivottavasti tämän kautta Hetkinen-toiminta leviäisi myös muihin toimipisteisiin.